Joutavilla jottae se tietättää

27.8.2012
 Eila Ollikainen (toim.)
Joutavilla jottae se tietättää — Savolaesta sannoo kolomekymmentä vuotta
Savon kielen seura
Kuopio 2012
96 s.

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Ihan oekeeta savvoo

Kyllähän sitä tällaisen ei-savolaisen pitää kaksikin kertaa Savon kielen seuran 30-vuotisjuhlajulkaisun etusivua katsoa, ennen kuin selvän saa. Kuvasta kyllä, mutta otsikko!

Mutta kunhan kirjaseen pääsee sisälle alkaa helpottaa. Tämähän on kuitenkin sitä kuuluisaa puhetta, jonka tuottaa savolainen ja ymmärtää oikeastaan vain toinen savolainen. Tai sitten ei. Mutta kirjan ote on vakavuudestaan huolimatta enempi lupsakka. Vaikuttaa siltä, että savolaiset ovatkin jotakin sukua virolaisille, molemmissa kielissä ja kielenkäytössä elää selkeä, positiivinen itseironia, jota ei välttämättä muualla tapaa.  No ehkä Turun seutuvilla.

Onko noita heimoja sitten oikeastaan enää olemassa? Ovatko vanhat topeliaaniset pönäkät stereotypiat hämäläisistä, savolaisista, pohjalaisista, satakuntalaisista ja muista heimoistamme ja etenkin heimolaisista enää tätä päivää? Sitä on pohdittu mm. heimoliittojen yhteistapaamisessa, josta kirjasessa on eloisa kuvaus. Ja kyllä itsekin maakuntia viime vuodet kulkeneena on todettava, että murrerenessanssi on purrut, murteita puhutaan nykyisin reilummin kuin vielä takavuosina, koulu ei enää opeta pois murteesta vaan käyttämään sitä yleiskielen rinnalla yhteisökielenä. Ja kyllähän noita vanhoja luonteenpiirteitäkin vielä löytyy – ainakin mikäli niitä oikein hakemaan lähtee.

Savon kielen seuran aloitteesta vietettiin takavuosina 1 000-vuotisen Savon syntymäpäiviä, järjestetään murrepäiviä ja murretoreja, murteen puhumisen mestaruuskisoja, julkaistaan savonkielistä kirjallisuutta, lauletaan Savosta savoksi ja syödään savolaisittain.

Onpa savon kielellä oma marssikin ja löytyypä Marseljeesikin savoksi. Savolaistiedemiehiä Lauri Kettusesta Kai Laitiseen muistellaan, ja onpa karppaajamummokin saanut väännetyksi karppaajan runon ihan parhaaseen terveydenhoitomalliin – tietty savoksi.

Savon kielen seuran puuhanaiset ja -miehet ovat monessa – tai suunnilleen kaikessa – mukana mitä Pohjois-Savossa tapahtuu. Siksipä juhlakirjan sisältö hengästyttää, ilmeisesti savolainen ei osaa elää päivääkään muistamatta että on savolainen ja kertomatta sitä toisille – savolaisille ja nyt sitten myös meille muille kirjasen muodossa.

Ja voi ihmettä, yli 150 vuotta raikunut Savolaisen laulu on käännetty jo 11 kielelle, suurimman osan teksti on professori Anto Leikolan käsialaa. Teksti löytyy luonnollisesti myös savoksi! muita kieliä ovat suomi, latina, englanti, ranska, saksa, italia, ruotsi, viro, liettua ja karjala.

Riemukas luku on myös saksittua palsta, johon Marja-Riitta Saastamoinen on koonnut Aakustissa (seuran jäsenlehti) julkaistuja parhaita eri lehdistä saksittuja juttuja savosta ja savolaisista.

Erityisesti savolaisuus on riemastuttanut pirkanmaalaista Aamulehteä ja sen pakinanikkaria Matti Pitkoa (joka oikeasti on Hämeenkyröstä ja näin satakuntalainen). Heimoajattelua tämäkin: ”Suomen Pankin johtajaa Sinikka Saloa on kiusattu työpaikalla. Jos se on totta, Erkki Liikanen olisi ainoa savolainen, joka on uskaltanut kiusata eteläpohjalaista naista (AL 25.10.2012) ja vähän tuoreempi: ”Kuopion kauppahalli puretaan ja tilalle rakennetaan lasinen lisäsiipi. Sen nimeksi tulee Kalakukkenheimi (AL 24.2.2012). Ja saman lehden ex päätoimittaja Mati Apunen totesi taas 8.7.2003: ”Kun joku sanoo savolainen, jostain syystä kenenkään mieleen ei tule Karita Tuomola vaan hampaaton lippalakkinen äijä, jolta ei saa selvää vastausta mihinkään”.

Kun kotiseutuneuvos Unto Eskelisen nimikkoruno luonnehtii savon murteen olevan ”sen lajin lupsakkoo, joka jättää arvuulle varroo” on tämäkin ikitotuus vastuun jäämisestä kuulijalle muuntunut Pitkon kynässä”.

Aprillipäivästä alkaen Suomessa saa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita. Myös Alkoon on tulossa Savon viinaa, jossa vastuu siirtyy juojalle, ja asiakas sammuu itsestään.” (AL 31.3.2010)

Jukka Nykäsen taitto on eloisa ja luettava, ehkä hieman lisää toimittamista olisi vielä tarvinnut turhan kertautumisen välttämiseksi.

Lassi Saressalo

Kirjaa voi tilata osoitteesta: raija.uhlback suomi24.fi hintaan 20 € + postikulut.
 

Takaisin ylös