Kotiseutuliitto antoi kriittisen lausunnon rakentamislain muutosesityksestä

14.3.2024 Uutinen
Katunäkymä, jossa on osittain purettu 60-luvun rakennus etualalla.
Kotiseutuliitto antoi kriittisen lausunnon lakiesitykseen, jonka tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa ja nopeuttaa rakennuslupien saamista ja purkupäätöksiä. Kuva: Anna-Maija Halme.

Kotiseutuliitto on antanut kriittisen lausunnon hallituksen esityksestä rakentamislain korjaussarjaksi. Esityksen tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa ja nopeuttaa rakennuslupien saamista ja purkupäätöksiä. Esitetyt muutokset heikentävät sekä kansalaisten että asiantuntijaviranomaisten mahdollisuuksia puuttua kulttuuriympäristön kannalta vahingolliseen rakentamiseen ja rakennusperintökohteiden purkulupiin. Korjaussarja kohdistuu eduskunnan hyväksymään uuteen rakentamislakiin, jonka oli määrä astua voimaan vuoden 2025 alussa ja korvata osaltaan maankäyttö- ja rakennuslaki.

“Rakentamislain korjaussarja sisältää ristiriitoja kovin monien voimassa olevien lakien, kansainvälisten sopimusten ja valtiovallan päätösten kanssa. Ne vähentäisivät osallistumisen mahdollisuuksia päätöksenteossa ja lisäisivät uhanalaista kulttuuriperintöä”, Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja, arkkitehti Kirsti Kovanen toteaa.

Kotiseutuliitto toteaa lausunnossaan, että muutosten myötä rakentamislaki olisi ristiriidassa perustuslain 20 pykälän, kansallisen suojelulainsäädännön ja alueidenkäyttötavoitteiden, lukuisien kansainvälisten sopimusten, Orpon hallitusohjelman kansalaisten osallistumisen vahvistamispyrkimyksen kanssa sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen kulttuuriperintöstrategiaksi kanssa.

Hallituksen muutosesityksessä ”muun kuin suojellun rakennuksen saa purkaa aina, jos se sijaitsee kunnassa, jossa rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan”. Kotiseutuliitto moittii esityksen epämääräisyyttä ja kysyy kuka arvioi ja määrittää tämän ”suurimman osan arvostaan”? Kulttuuriarvon sitominen rakennuksen tämän päivän taloudelliseen arvoon on liiton mukaan kestämätön peruste. Esimerkkinä jugend-rakennusten kohtalo 1960–70-lukujen purkuaallossa verrattuna siihen, mikä näiden rakennusten arvo olisi ollut nykyisin.

Lain muutosesitys korostaa vahvasti paikallista poliittista päätösvaltaa ja kapea-alaista talousnäkökulmaa. Rakennusperinnöstä ajan mittaan kertyvät resurssit elinkeinoelämälle ja viihtyisälle elinympäristölle ovat jääneet huomioimatta.

Kotiseutuliitto katsoo, että rakentamislain muuttamisesta annettu esitys on siinä määrin puutteellinen, että lakimuutosesitys on palautettava uudelleen valmisteluun. Siinä on otettava paremmin huomioon yhteensopivuus kulttuuriperintölainsäädännön sekä toisaalla valtion eri politiikkaohjelmissa jo linjattujen kulttuuriperinnön hoidon, osallisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Lausunto hallituksen esitykseen rakentamislain muuttamisesta