Ehheetä maitoo

Ettäällä se on voi vasikasta

Karru, Minna (toim.): Ehheetä maitoo – Muisteluksia Huittisten meijeristä. Huittisten meijerin muistot talteen -hanke. 2013. 166 s.

Huittislaiset käyvät kiivasta keskustelua siitä, mihin tarkoitukseen nykyisin käytännössä tyhjillään olevaa meijerin päärakennusta tulisi käyttää. Rakennus on suojelukohde, komea vuodelta 1923 peräisin oleva kivikompleksi, joka jo sellaisenaan on kunniaksi Huittisten kaupungille. Toivottavasti asia saa jo tänä vuonna ratkaisunsa, sitä on jo nyt viivytelty liikaa.

Mutta rakennuksen ja sen edeltäjien tarina on olemassa. Se on muisteissa, joista tarkoitusta varten perustettu muistot talteen -hanke on julkaissut mielenkiintoisen kirjasen. Toki se on selkeää sisäryhmäperinnettä, mutta samalla kertomus siitä, mitä tapahtuu lypsäjän ja juustonsyöjän välillä. Miten maito kertyy, siirtyy navetasta kuljetusvälineeseen, maitokärryiltä hevoskuljetukseen, sittemmin maitoautoon tonkissa ja viimeisinä aikoina suuriin tankkiautoihin. Ja näistä sitten meijeriin jalostettavaksi myyntituotteiksi, maidoksi, voiksi, juustoksi.

Tämä ja kaikkea sen ympäriltä on koottu yhteen selkeäksi muistelukirjaksi. Eihän siinä mitään kantavaa juonta ole, ihmiset kertoivat toisilleen ja nämä toimittajalle mitä mieleen tuli meijerin ympäriltä ja tämä sitten asetteli kerronnat oman näköiseensä nippuun. Mukana tuli osa isänmaan historiaa, tuli huittislaista elämänmenoa, tuli henkilökerrontaa. Kun jutusteluja vielä kehystettiin kuvamateriaalilla, olikin Huittisten meijerikirja valmis.

Mutta se, joka haluaa tietää, mitä tapahtui tuon lypsäjän ja juustonsyöjän välillä, löytää kyllä tarinasikermästä sen kuuluisan etnografisen datan. Ja oppii, miten maito muuttuu erilaisiksi tuotteiksi, mitä kukin meijerissä puuhastaa ja mitä kaikkea meijerin liepeillä tapahtuu. Ja elää muutenkin huittislaista arkea ja juhlaakin vaikkapa Reino Rautavan meijeriharjoittelupäiväkirjan myötä. Ja oppii myös senkin, että sikala oli osa meijerikokonaisuutta – sioille näet kelpasi hyvin maidosta erotettu hera.

Toivottavasti julkaistu muistelukirja antaa huittislaisille poliitikoille voimaa ja uskallusta kehittää meijerirakennuksista toimiva kokonaisuus, vaikkapa valtakunnallinen meijerimuseo ja kulttuurikeskus.

Otsikko on nappaistu kirjassa olevasta ruskealalaisesta sanonnasta.

Lassi Saressalo