Eläviä kuvia Kuopiossa

12.9.2013
Outi Vuorikari
Eläviä kuvia Kuopiossa 1897–2012
Kuopio 2012
236 s.

 

Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Kinoteattereita, filmitähtiä ja leffantekijöitä

Helsinki, Turku, Viipuri, Tampere. Ja sitten Kuopio. Ensimmäisenä kuitenkin Pariisi, jossa elokuvan maailman ensi-ilta oli vuonna 1895, Helsingissä 1896, ja Kuopion Seurahuoneella pyörivät elävät kuvat jo vuonna 1897, joten innovaatio ehti Savoonkin melko nopeasti. Olihan Kuopio toki lääninsä hallinnollinen ja taloudellinen keskus ja muutenkin eloisa pikkukaupunki. Elokuvan tuloa edelsivät valokuvaajat, joita alkoi näkyä 1860-luvulta alkaen ja erilaisten liikkuvien kuvien kiertelevät esittelijät, jotka houkuttelivat miehiä lievästi pornografisilla kuvienkatselulaitteiden sisällöillä.

Ensimmäinen elokuvateatteri, Biografi Teatteri rakennettiin Kuopioon kuitenkin vasta vuonna 1907. Sitä ennen ”eläviä valokuvia” esitettiin Raittiustalolla, Seurahuoneella, entisessä baptistien kirkossa, Työväentalolla tai Teatteritalolla – siellä, missä oli tilaa ja mihin valkoinen kangas saatiin viritettyä.

Outi Vuorikari on Kuopion tuntija. Hän on vetänyt kulttuurikävelyjä Kuopiossa jo parikymmentä vuotta ja on kävelevä kuopiotietäjä. Hän on koonnut tietoja kuopiolaisilta, arkistoista, lehtien sivuilta, kirjallisuudesta ja milloin mistäkin. Nyt on valmistunut pitkään työn alla ollut teos Kuopiosta elokuvakaupunkina. Kaikkihan tietävät Kuopion maineen Barsokevitschin ja valokuvan kaupunkina, mutta harva ehkä tulee ajatelleeksi, että Kuopiossa on toiminut kolmisenkymmentä elokuvateatteria – isompia ja pienempiä kuluneiden reilun sadan vuoden aikana.

Nämä teatterit ja niiden näytökset Vuorikari on kietonut osaksi uusinta teostaan. Hän käy läpi elokuvan ensiasteet ja sitten varsinaisten elokuvateattereiden synnyn, kukoistuksen ja nykyisen keskittymisen eräässä mielessä laskun. Mutta samalla hän tarjoaa näkymän elokuvakulttuurin nykypäivään – kuopiolaiseen kunnankinoon Kuvakukkoon, joka on ns. taide-elokuvan keskus Savossa.

Toinen osa teoksesta kertoo siitä, miten Kuopio näkyy valkokankaalla. Ensimmäisistä mykkädokumenteista, kuten Väinölänniemen laulujuhlilta, Hannes Kolehmainen -dokumentista siirrytään satunnaisiin kuopiolaismaisemiin, jotka vilahtelevat elokuvissa. Lentävä Kalakukko lienee kaikille tuttu ja Rummukaisten veljesten toilailut Aapelin Siunatussa hulluudessa niin ikään. Jäniksen vuodessa vilahtaa Kuopion asema ja tori, ja Kaurismäetkin osallistuivat Kuopion taiteelliseen dokumentoitiin.

Kolmas pääluku selvittää, mitä kuopiolaisten kirjailijoiden teoksia on siirretty valkokankaalle. Täältä nousevat esiin luonnollisesti Minna Cant, Hilja Valtonen ja Tatu Pekkarinen. Kaikkiaan kolmentoista Kuopiossa asuvan tai asuneen kirjailijan teoksia on käännetty elokuvan kielelle, joskin vain harvoin ne ovat löytäneet miljöönsä Kuopiosta. Uusimpia kuopiolaisia on Elina Karjalaisen Uppo-Nalle. Uppis oli Kuopion vetonaula, mutta taitaa vieläkin olla hyödyttämätön voimavara kuopiolaisessa matkailuteollisuudessa.

Lopuksi Vuorikari luo näkymän elokuvataiteen nykytilaan Kuopiossa. Vilimit/Kuopio Film Festival on saavuttanut neljännesvuosisadan iän ja sen aikana tilaisuuksissa on vieraillut jo liki 90 000 elokuvan ystävää. Toinen merkittävä saavutus oli kunnankinon, Kuvakukon perustaminen jatkamaan saman nimisen teatterin nyt jo yli 70-vuotista historiaa.

Kirjan loppusivuille on koottu listat Kuopiossa edes osittain kuvatuista elokuvista, Kuopion elokuvateattereista, Kuopiolaiskirjailijoiden filmatisoinnista, Vilimien vuositeemoista ja elokuvakerho Hopeatähden ohjelmistosta (sisällysluettelossa Hopeatähti on merkitty sivulle 197, pitäisi olla 179).

Maija ja Antti Voutilaisen graafinen suunnittelu ja taitto ovat onnistuneita ja elokuvataiteelle ominaisesti on pitäydytty mustavalkokuvituksessa, mistä erityiskiitos. Takakannen sisäsivulla on kartta kävelystä elokuvateattereiden Kuopiossa. Sisällysluettelo on kirjan lopussa, jota voi edes vähän kummastella.

Vakuuttavaa kulttuurihistoriaa Kuopiosta. Teos valittiin Pohjois-Savon kotiseutuliiton vuoden 2012 kotiseutukirjaksi.

Lassi Saressalo

Kirjaa saa hyvinvarustelluista kirjakaupoista

Takaisin ylös