Ihmisiä laivojen kaupungista

24.9.2012
Eero Sovelius-Sovio
Ihmisiä laivojen kaupungista – Henkilöhistoriaa 1700–1900-lukujen Raahesta
Oulun Historiaseura
Scripta Historica 35
2011
634 s.

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Meriväen kaupunki

Kun Valtakunnalliset kotiseutupäivät vuonna 2008 pidettiin Raahessa, sai allekirjoittanutkin aistia meriväkikaupungin henkeä.

Meriväki tässä lienee oikea termi, vaikka se useimmiten yhdistetäänkin merisotaväkeen. Mutta Raahen meriväki käsittää lisäksi merimiehet, merikapteenit, laivanvarustajat ja näiden perheet. Erityisen huomion ansaitseva meriväen naiset, jotka hoitivat perheitään miesten pitkien merimatkojen aikoina – ja osallistuivat laivojen varustamiseen mm. purjeenompelijoina. Ja tietenkin hoitelivat myös miehiään, kun nämä olivat maissa.

Sovelius-Sovio aloittaa kiitettävästi tuomalla kontekstitietoa ennen varsinaiseen leipätekstiin menemistä. Tällä taustoitetaan lukijaa varten sitä maailmaa, jossa raahelaiset ja tietenkin muutkin merikaupungit elivät ja miten sodat vaikuttivat merenkäyntiin ja kauppaan. Kappale on lyhyt, mutta tarpeellinen.

Kun lähdetään tästä eteenpäin, on teksti kiedottu sukuihin, laivanvarustajiin ja varustamoihin, joita käsitellään henkilöhistorioiden kautta. Tapaamme Durchmanit, Fellmaneja niin Raahessa kuin Lapissakin, Freitagit ja Franzénin varustajasuvun, Raahen Montinit, Reinin ja Sovio-Soveliukset.

Henkilöiden historian rinnalla ja sisällä kulkee historiajuoni, katsastetaan alukset ja elämisen eri muotoja niin merellä kuin maallakin. Tässä vaiheessa lukija kaipaa terminologiaa, käsitteitä ja merisanastoa ja ne löytyvätkin liitteenä kirjan lopusta, kuten myös purjelaivatyypit ja muuta tarpeellista sekä henkilöhakemisto.

Merikapteenit saavat omat lukunsa ja kohtalonsa, laivanrakentajat niinikään ja tavallisen merimiehenkin elämää katsastetaan niin henkilökuvien kuin muistitiedonkin varassa.

Mutta Raahe on toki muutakin kuin merimiehiä ja heidän naisiaan. Kirja kokoaa nippuun museon perustaja Ehrströmin, piirilääkäri Hjertmanin ja Raahen maineikkaita naisia mm. merimiehenleski Lindmanin ja opettajatar Franzén-Lybeckerin. Ja lopuksi poimitaan muutama henkilökuva raahelaisista muualla maailmalla. Tavataan Kreikan vapaussodassa taistellut Myhrberg, Ouluun siirtynyt leipuri Antell, raahelaistaustainen runoilija Isa Asp ja Hellaakosken moniniminen suku, joista runoilija Aaro lienee tunnetuin.

Tuila-Riitta Heinon taitto on rauhallinen, graafinen suunnittelu kirjoittajan itsensä ja onnistuneesti on pysytty kautta linjan mustavalkoisessa kuvituksessa, myös nykykuvien osalta. Arvokas ja hieno kirja vieraammankin lukea.

Lassi Saressalo

Kirjaa voi tilata Oulun Historiaseuran sihteeriltä: petri.granberg @ narc.fi  p.044 321 1960

Takaisin ylös