Kotiseutu-vuosikirja 2013

Kirjan nettiversio [Issuu-tiedosto nettiselaimessa]

Perinteinen pdf [17 mt]

Julkaisuvuosi: 2013
Päätoimittaja: Lassi Saressalo
Sivumäärä: 134
ISSN 2323-9271

Suomen kotiseutuliiton kulttuuriperintöjulkaisu Kotiseutu ilmestyy jälleen, nyt vuosikirjana. Se toimitetaan jäsenetuna kaikille Kotiseutuliiton jäsenyhteisöille ja kannattajajäsenille.

Kirja sisältää kaksikymmentä artikkelia kotiseututyön alueelta. Kirjoittajat ovat kulttuuriperinnön asiantuntijoita, kotiseututoimijoita ja perinteentutkijoita.

Esille nousevat mm. kuntaliitosten vaikutukset paikallisidentiteetteihin, kotiseutukäsitteen nykytrendit ja kulttuuriperinnön merkitys kuntasuunnittelussa. Myös perinteentutkimuksen suurnimet vilahtavat mukana – Paulaharjusta Pälsiin.

Vuonna 1909 perustettu ja vuonna 1994 Hiidenkivi-lehteen sulautettu Kotiseutu-aikakauslehti tunnettiin erityisesti kulttuuriperintöä käsittelevän tutkimuksen popularisoijana. Tähän pyrkii myös uusi Kotiseutu.

Painokelpoinen kuva lehdistön käyttöön [5,4mt]

Hinnat ja tilaukset: >> Sähköinen tilauslomake
toimistokotiseutuliitto.fi tai puh. (09) 612 6320
 

Sisällysluettelo

Pekka Laaksonen: Kotiseudun polkuja

Lassi Saressalo: Kotiseutuliike – sekä murrosaikojen että vakauden liike

Tarmo Kunnas: Kotiseudun ideaa tavoittamassa

Sulevi Riukulehto: Muisto kohtaa maiseman. Kotiseutu syntyy kokemuksista

Timo Suutari ja Sulevi Riukulehto: Nurmonjokilaakso sai kotiseutusuunnitelma

Pia Puntanen ja Leena Hangasmaa: Astuvan akka ja Mannerheim. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelman aineksia

Helena Ruotsala: Kenen kulttuuriperintö?

Minna Mäkinen: Kuntaliitos kotikunnassa

Nina Koskihaara: Paikallisuus. Kokemuksia, toimintaa ja yhteisesti jaettuja merkityksiä

Jenni Väliniemi-Laurson & Hannu Kytö: Arjen palvelut kotiseudun määrittäjinä. Esimerkkejä pääkaupunkiseudun lähiöistä ja kehyskunnista

Torsti Hyyryläinen & Sirkku Piispanen: Säätiöity identiteetti

Emma Susi: Rakennusaineena paikallisuus. Näkökulmia paikallisuuden tuotteistamiseen

Helena Aaltonen: Kotiseutujen aluekehitykseen vaikuttaminen

Marjut Paulaharju: Samuli Paulaharju sisustukseen liittyvän kansanperinteen tallentajana

Pirjo Uino: Sakari Pälsi arkeologina – Julius Ailion oppipojasta oman tien kulkijaksi

Johanna Laakkonen: Juhani Ahon ja Maggie Gripenbergin tanssipantomiimista Metsolan tanhuvilla

Jaakko Numminen: Kielimiehet vastaan historiantutkijat. Vähäinen lisä suomalaisen paikannimitutkimuksen oppihistoriaan

Janne Vilkuna: Arvotonta arvokasta. Länkiä ja länkipeilejä

Aino Nissinaho: Adoptoi monumentti -toimintamalli laajenee rakennusperintöön Pirkanmaalla

Risto Piekka: Sammatin Lönnrot – Lönnrotin Sammatti