Kainuun kotiseututoimijat vaihtoivat kokemuksia

Kainuun kotiseututoimijoita kokoontui torstaina 23. toukokuuta Ristijärvelle maakunnalliseen tapaamiseen ja tutustumaan Ekomuseo -tapahtumaan Karppalan myllyllä.

 

Eeva Kemppainen pyykkärinä Ekomuseo-tapahtumassa. Kemppainen oli tapahtuman järjestelyistä vastaava henkilö. Kuva: Arja Mielonen-Walker.

Mukana oli myös Suomen Kotiseutuliiton elokuussa eläkkeelle jäävä pääsihteeri  Lassi  Saressalo, joka esitteli kotiseututyötä opastavaa liiton toimittamaa aineistoa. Liiton nettisivuilla julkaistaan tänä vuonna Kotiseutututkimuksen ABC, jonka demoversiota läsnäolijat kehuivat.  Koulujen kotiseutuopetusta tukee netissä julkaistava Kotiseutupeli. Uutena kotiseutuliiton toiminnanjohtajana aloittaa elokuussa kainuulaisille tuttu Riitta Vanhatalo. Hän oli täällä YLE:n toimittajana vuosituhannen vaihteessa.

Tilaisuudessa  pidettiin kotiseutuliiton kainuulaisten jäsenjärjestöjen kokous ehdokkaan valitsemiseksi Suomen Kotiseutuliiton valtuustoon. Valinta on elokuussa valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Seinäjoella. Valtuustoehdokkaaksi valittiin yksimielisesti aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen, joka on nykyisinkin Suomen Kotiseutuliiton valtuuston jäsen ja sen varapuheenjohtaja.

Joutomiehiä ja kulttuurihankkeita

Kainuun kotiseututoimijat  esittelivät monipuolista, rikasta ja kekseliästä toimintaansa. Palaute oli, että useamminkin pitäisi saada kurkistaa toisten tonteille. Vuorovaikutuksessa saadaan ideoita ja huomataan yhteistoimintamahdollisuuksia.

Esko Piippo Eino Leino -seurasta kertoi mm. Kivesjärveläiset -kesäteatterinäytelmän valmisteluista ja Oulujärven luonto- ja kulttuurikeskuksen suunnitelmista Paltaniemelle.

Kirsi Kilpeläinen Paltaniemen Kotiseutuyhdistyksestä kiitti kylällä pidettyjä tarinatupailtoja, jotka ovat luoneet  yhteistä muistia Paltaniemen kunniakkaasta menneisyydestä ja sen asukkaista. Paltaniemi -päivillä tänä kesänä nähdään mm. kehruunäytöksiä ja käydään vispilänkauppaa.

Lasse Lyytikäinen Elias Lönnrot-seurasta kertoi, miten seura on ottanut Kainuussa roolia kulttuurisektorin kehittämisestä hanketuella. Kainuun Kulttuuri-info toimii maakunnassa kulttuurin kehittämiskeskuksena. Valmistumassa on Kainuun kulttuuriympäristöohjelma.

Juho Kemppainen Hyrynsalmen kyläyhdistyksestä kiitteli Kotiseutuliiton kautta saatavia seurojentalojen korjausavustuksia, jotka olivat ratkaisevan tärkeitä, että Iskun talo Hyrynsalmella voitiin kunnostaa rappiotilasta kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Talossa pidettiin viime vuonna 137 tapahtumaa.

Paavo Enroth Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksestä kertoi parhaillaan haettavana olevasta joutomies-palvelusta ja Kainuun pyhien paikkojen tutkimuksesta. Yhdistys käy ensi viikolla yhteistoimintakeskusteluja muiden järjestöjen kanssa valtakunnallisten kotiseutupäivien hakemisesta Kajaanin seudulle vuonna 2016, jolloin tulee kuluneeksi 300 vuotta Kajaanin linnan tuhosta.

Senja Säkkinen Paltamo-seurasta toi esille, miten Paltamon viljamakasiinista tehdyssä kotiseutumuseossa siirretään perinnettä lapsille ja nuorille. Paltamossa kotiseutuaktiivit ovat nykyisin poikkeuksellisen nuoria ihmisiä. Paltamoon tehdään terva-aikoihin liittyvä kulttuuripolku, joka nimetään oululaisen tervaporvari Snellmanin mukaan. Paltamossa on ekomuseo kuten Ristijärvellä.

Riitta-Liisa Oikarinen on Ristijärvellä perustanut suvun jäsenten kanssa kotipaikkayhdistyksen Purolan perinne ry, joka tallentaa ja esittää lapsuudenkodissa eläneiden esivanhempien taustoja ja elinympäristöä.

Isa Aspin jäljillä

Tuulikki Moilanen kertoi Isa Asp -seuran tapahtumista, jotka ovat vakiintuneet vuosittain samaan aikaan toistuviksi. Nuorena kuolleen runoilijattaren syntymäpäivää vietetään  4.2. ja Loviisan nimipäivää 25.8. Lakituspäivänä Isa Aspin patsas lakitetaan.  Kuolinpäivänä 20.11. koululaiset kävelevät kynttiläkulkueena Isan patsaalle. Lapset kuulevat Isan lyhyen mutta jälkipolvia rikastuttavan ja liikuttavan elämän tarinan Kukkulan talossa, joka on Isan veljen rakennuttama rakennus 1800-luvulta. Seura tahtoisi ostaa talon kunnalta ja kunnostaa sen seurantaloksi.

Tapaamisesta jäi jatkossa pohdittavaksi ekomuseon luonne ja suhde ulkomuseoihin ja kotiseutumuseoihin.  Ekomuseot ovat yleisiä mm. Italiassa. Paltamon ja Ristijärven pilottihankkeiden tulokset näyttävät suuntaa jatkolle.
 

Helena Aaltonen,
aluekehitysasiantuntija
Kainuun liitto
Suomen Kotiseutuliiton varapuheenjohtaja