Kaksi kirjaa saksalaisesta kotiseututyöstä

27.5.2013
Bredenbeck, Martin, Gotzmann, Inge, Kölzer, Daniel (Red.)
Jagdparks und Tiergärten. Naturschutzbedeutung historisch genutzter Wälder
Bonn.
BHU 2012
168 s.
 

 

Gotzmann, Inge, Grundmeier,    Annette, Kölzer, Daniel, Kremer, Bruno P. (Red.)
Beispiele und Methoden zur Kulturlandschaftsvermittlung.   
Bonn.
BHU 2012
120 s.

 

Takaisin Kirjamakasiiniin

Feodaaliomistuksesta suojelukohteiksi

Siellä missä kuninkaat ja aateli ennen yksinoikeudella metsästivät niin villiä kuin istutettua riistaa omilla erillisillä metsästyspuistoillaan, sijaitsevat nykyisin keskeiset saksalaiset eläin- ja kasvinsuojelualueet. Keskiajalta lähtien metsät ja sittemmin puistoiksi muotoutuneet kulttuuriympäristöt olivat feodaaliherrojen yksityisomaisuutta ja suljettuja alueita, joihin rahvaalla ei ollut oikeutta mennä. Vuosisatojen myötä villi riista väheni ja siirryttiin selkeästi aidatuille, joskin laajoille alueille, joihin istutettiin kesyjä ja puolikesyjä riistaeläimiä, joita sitten metsästysretkillä verotettiin. Mutta nämä viime vuosisadalla ja osittain nytkin suljetut alueet ovat myös olleet omiaan säilyttämään ajan myötä syntyneet ympäristömuodot: metsiköt, niityt, lammet, rakennetut ympärysmuurit, vanhat rakennukset ja rikkaan puuston ja muun kasvillisuuden.

Bund Heimat und Umwelt, saksalainen kotiseutu- ja ympäristöliike, on julkaisussaan halunnut dokumentoida kaikki merkittävimmät metsästyspuistot ja eläintarhat ja tarkastella niiden historiaa ja nykykäyttöä sekä merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Niin puusto ja muu kasvillisuus, nisäkkäät kuin linnutkin pienemmistä ötököistä puhumattakaan muodostavat eliöpopulaatioita, jotka elävät nykyisin rauhoitetuissa puistoissa. Samalla tarjotaan historiallinen katsaus puistojen taustaan ja nykykäyttöön. Myös paikalliset kotiseutuyhdistykset astuvat mukaan kuvaan, ne ovat joillain seuduin ottaneet ohjelmaansa puistojen ylläpidon.
 

Miten opetan kulttuuriympäristöä

Onko lampaalla samaa villaa kuin minulla villapaidassa? Onko kaupunkivesistöissä elämää? Mistä löytyy etanoita? Kulttuurimaisema avautuu ulko-oveltasi – vai pitääkö mennä kirkontorniin sitä katsomaan? Voiko kuvataiteesta nähdä kulttuurimaiseman? Onko aina ollut näin? Onko maisema poliittinen asia? Kirsikanviljelyä opinnäytetyönä. Mistä tiet ennen kulkivat? Museon esteettömyys. Voiko ympäristöä haistaa? Piirrä kotiympäristösi. Ympäristömuistipelejä lapsille ja dementikoille. Rakennetaan pienoismalleja.

Näihin kysymyksiin vastataan ja niistä opitaan BHU:n uusimmassa julkaisussa, jonka antaa 120 perusteltua lyhyttä esimerkkiä, miten kulttuuriympäristöä voidaan havainnoida, ymmärtää ja opettaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kohteet ja ideat ovat eri puolilta Saksaa, niin kaupungeista kuin maaseudultakin. Ja kaikki ovat periaatteessa sovellettavissa myös suomalaisiin kulttuuriympäristöihin. Jotain uutta löytyy, mutta on toki todettava, että pyörä on keksitty jo aiemminkin. Mutta paikalliset sovellutukset ovat toki aina mielenkiintoisia ja saksalainen luontosuhde on erilainen kuin meikäläinen, siitäkin voi toki oppia.

Esimerkkitekstejä edeltää johdantoartikkeli, joka käsittelee saksalaista kotiseutu- ja ympäristöliikettä tämän päivän haasteiden edessä. Ja samanlaisia nämä haasteet toki siellä ovat kuin täälläkin. Liike etsii paikkaansa muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa kolmannen sektorin merkitys jatkuvasti kasvaa. Ja keskiöön nousee kulttuuriperintö ja sen myötä kulttuurimaisema ja -ympäristö.

Toisena johdantoartikkelina tarkastellaan kulttuuriympäristökäsitettä eurooppalaisessa kontekstissa, josta toivotaan uutta keskustelua vaikkapa EU:n sisällä yhteisten merkitysten löytämiseksi ja tavoitteiden asettamiseksi.

Bund Heimat und Umwelt on saksalainen kansalais- ja kotiseutujärjestöjen keskuselin. Sen piirissä toimii yli puoli miljoonaa ihmistä.

Lassi Saressalo

Takaisin ylös