Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa

21.01.2013
Rauno Lahtinen, Merja Otronen
Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa
Turkuseura-Åbosamfundet 2012
160 s.
 


Takaisin Kirjamakasiiniin

Löytöretkellä Turussa

Kotiseutuliiton hallituksen jäsen dosentti Rauno Lahtinen on kulkenut Turussa ihan mielellään ja on kulttuurihistorioitsijana nautiskellut näkemästään. Matkaseuralaisena oli pitkään niin ikään kulttuurihistorioitsijana muistettava edesmennyt FL Hannu Laaksonen, nyt mukana on ollut kameransa kanssa ammattivalokuvaaja Merja Otronen.

Lahtisen julkaisut kotikaupungistaan alkoivat vuonna 2004, jolloin tarkasteltiin Turun puutalokulttuuria, seurasivat kuvaukset jugendajan Turusta, sitten laaja ja Kotiseutuliiton vuoden kotiseutukirjanakin palkittu Kävely Puistojen Turussa vuodelta 2008 (ks. http://www.kotiseutuliitto.fi/kavely-puistojen-turussa), nämä yhdessä Laaksosen kanssa, välillä Turkuseuran historia ja nyt siis rakennuskulttuuria ja kulttuurihistoriaa 1920- ja 1930-luvuilta.

Tuo oli aikakausi, jolloin kaupungissa oli kuutisenkymmentätuhatta asukasta, into kasvaa oli kova, väestö tarvitsi asuntoja ja niitä myös rakennettiin. Puutalokaupunki muuttui reilussa vuosikymmenessä kivikaupungiksi – kuitenkaan ei helsinkiläistyyppisiä laajoja umpikorttelikolosseja juurikaan syntynyt. Ehkä syynä oli kaupungin asemakaava, joka oli ahdettu Aurajoen molemmille rannoille joen ja kukkuloiden väliin tai kukkuloille, jolloin syntyi Turulle luonteenomaisia puistoalueita. Tuo oli aikaa, jolloin jugend oli muuntunut sovelletuksi klassismiksi ja se edelleen muuntumassa funktionalismiksi.

Ajan suuria nimiä turkulaisittain olivat Alvar Aalto ja Erik Bryggman – nimet tässä tarkoituksellisesti aakkosjärjestyksessä. Lahtinen kokoaa rakennuskuvaustensa lomaan henkilöhistoriaa ja käy läpi tärkeimmät Turun nykyilmeeseenkin vielä vaikuttaneet arkkitehdit, näitä kahta kuuluisinta seuraavat August Krook, Albert Richardtson, Totti Sora, Bertel ja Valter Jung, jotka ovat saaneet tiiviit biografiansa rikastuttamaan kerrontaa. Kustakin esitellystä 70 turkulaisrakennuksesta on tallennettu muidenkin suunnittelijoiden tiedot, rakennuttajat, mainittavat rakenteelliset nyanssit ja kokonaisuutta täydentävät olennaisena osana tietenkin loisteliaat valokuvat, jotka tekevät teoksesta nautittavan myös selaajalle.

Rakennusten kuvaukset siirtyvät joustavasti kaupunginosasta toiseen ja sivulta 159 löytyy kartta, joka on myös muistettu laittaa sisällysluetteloon. Turusta pois joutunutkin pystyy muistikuvissaan tunnistamaan rakennukset ja kartta auttaa saamaan oikean perspektiivin katselua varten. Yhtenä vinkkinä voisi tällaiseen osittain katselukirjaan lisätä pienet kaavapiirrokset, joista näkisi kuvanottokulman.

Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa ei ole pelkkää arkkitehtuuria. Kuin huomaamattaan lukija imaisee sisäänsä niin turkulaista kuin laajemmaltikin suomalaista ja kansainvälistä kulttuurihistoriaa, tässä näkyy Lahtisen laaja osaaminen ja viestimisen syvyys.

Teoksen kustantaja on Turkuseura-Åbosamfundet, mutta sen syntyä ovat edesauttaneet määrärahatuet Turun kaupungilta ja kiinteistöneuvos Heikki Vaisteelta, jonka tervehdyssanat löytyvät kirjan lopusta. Lahtisella lienee ollut vaikeuksia sijoittaa kyseinen lisäteksti kirjan alkuun, johon se eittämättä olisi kuulunut. Mielenkiintoista on, että Heikki Vaiste, kiinteistöjalostaja, on osallistunut kaupungin kulttuurihistoriallisen ilmeen säilyttämiseen rakentamalla säilyttäen entisestä huoltoasemasta ja poliisilaitoksesta toimivan hotellin osaksi Turun linja-autoaseman kulttuurimaisemaa. Tästä ja mesenoinnista kiitos pitkäaikaiselle ystävälleni Heikille. Näitä pyyteettömiä sponsoreita tarvittaisiin lisää kotiseutukirjallisuutta tukemaan.

Lassi Saressalo

Kirjaa voi tilata Turkuseurasta: info @turkuseura.fi, p. (02) 233 1073

Takaisin ylös