Kirsi Moisanderin avajaispuhe Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 2014

Hämeenlinnan Valtakunnallisten kotiseutupäivät

Hämeenlinnan torilava 8. elokuuta 2014

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja

Kirsi Moisanderin avajaispuhe

 

 

 

Kuva: Anna-Maija Halme

Hyvät hämeenlinnalaiset, hyvä kotiseutuväki

Suomen Kotiseutuliitto kutsuu vuosittain eri puolilta Suomea kotiseutuväkeä yhteiseen tapaamiseen, tällä kertaa tänne Hämeenlinnaan; kuulemaan, näkemään ja keskustelemaan kotiseutuja ja koko Suomea koskettavista kysymyksistä.

Tapahtuma on kotiseutuliikkeen tärkein vuotuinen tapaaminen. Täällä puidaan monia merkittäviä kysymyksiä paikallisuudesta, asukkaiden osallistumismahdollisuuksista, identiteetistä, perinteistä sekä erityisesti yhdessä tekemisen ja olemisen voimaannuttavasta vaikutuksesta.

Keskustelut ja kannanotot ovat tärkeitä, mutta kyllä meille kaikille kotiseutupäivien vakiokävijöille yhtä tärkeää on kohdata paikkakunnan väkeä, nähdä millainen paikkakunta on ja mitä kaikkea täällä osataan ja millaisia asioita täällä tehdään. Odotamme innolla kaikkea sitä, mitä te meille tarjoatte. Olemmehan toisin jo saaneet siitä hienoa esimakua, kun aloitimme päivät jo vähän etukäteen eilisellä seminaarilla ja aamun tapaamisissa.

Kotiseutuliike järjestäytyi useissa Euroopan maissa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Näin myös Suomessa, jossa kotiseutuliikkeen synty ajoittuu vuoteen 1894, jolloin Lohjalla perustettiin Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät, aktiivisena toimeenpanijana filosofian lisensiaatti, lehtori Robert Boldt. Suomen Kotiseutuliitto perustettiin vuonna 1949, ja samana vuonna vietettiin ensimmäisiä Valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Tänä vuonna liikkeemme viettää siis 120:tta toimintavuottaan ja Suomen Kotiseutuliitto 65:tta.

Näin kauan vahvana toiminut liike on osoittanut tarpeellisuutensa, kyennyt muuntumaan ja toimimaan eri aikoina säilyttäen perustehtävänsä ylläpitää kotiseudun henkeä, vaalia paikallisuutta ja olla oman alueensa ihmisten puolestapuhujana. Näin on myös tänään. Suomen Kotiseutuliitto on juuri uudistanut strategiansa, johon on kirjattu liiton arvot: avoimuus, osallisuus, paikallisuus, yhteenkuuluvuus ja kotiseuturakkaus.

Kotiseutuliike syntyi kansallisuusliikkeen nousun myötä. Piia Stenfors kirjoittaa Suomalaisen kotiseutuliikkeen historiassa siitä, kuinka Suomen kansallisen ominaislaadun säilyttäminen nousi tärkeäksi päämääräksi, joka otettiin huomioon yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä sekä kansallisessa että kansainvälisessä toiminnassa. Kansalaistoiminta saikin merkittävän aseman, kun virallinen Suomi joutui toimissaan ottamaan huomioon poliittiset realiteetit. Toiminta sisälsi erityisesti tavoitteet kohottaa laajojen kansankerrosten kansalaistietoisuutta ja aikaansaada sivistystoimintaa vahvistavia uudistuksia. Tätä tuki erityisesti kotiseudun tutkimus, jonka ympärille kotiseutuliike alkuaikoinaan rakentui.

Tänään kotiseuduntutkimus on edelleen vahvassa asemassa kotiseutuyhdistysten ja kotiseutuväen toiminnassa. Tutkimustoiminta antaa tietoisuutta juurista, historiasta ja siitä, mistä me olemme rakentuneet. Paikalla on historia ja jokainen meistä uudelleen rakentaa sitä. Siksi katseen suuntaaminen tähän päivään ja tulevaan, toiminta paikallisuuden ja kotiseudun tulevaisuuden puolesta ovat toiminnan keskiössä.
Kuntarakenteet, palvelurakenteet ja toimintarakenteet ovat haasteiden alla. Kotiseutuväellä on merkittävä rooli olla vaikuttamassa siihen, millainen tulevaisuuden Suomi on. Julkisten varojen vähetessä katseet ovat jälleen kääntyneet kansalaisjärjestöjen puoleen.

Perinteisten järjestöjen mahdollisuudet ottaa vastaan uusia haasteita vaihtelevat. Näin on myös kotiseutuyhdistysten osalta. Suomeen onkin syntynyt uusia yhdistyksiä, jotka ottavat suoraan vastaan järjestökentälle tarjottuja haasteita. Myös näistä moni kokee olevansa kotiseutuliikkeen piiriin kuuluva yhdistys ja on liittynyt mukaan kotiseutuliikkeeseen. Liiton toiminta siis uudistuu uusien ja vanhojen jäsentensä kautta. Uudistustyöhön kutsumme kaikkia kotiseuduista kiinnostuneita mukaan.

Uudistumisen ja kotiseututyön kehittymisen yhtenä keskeisenä ongelmana ovat olleet rahoitukseen liittyvät kysymykset. Kotiseutuliitto onkin päättänyt käynnistää työn Kotiseutusäätiön valmistelemiseksi. Säätiön tavoitteena on tukea suomalaista moniarvoista kotiseututyötä, paikallisen identiteetin vahvistamista sekä kokeiluhankkeita paikallistoiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena on, että säätiön alkupääoma olisi koossa Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017, jolloin ensimmäiset apurahat voitaisiin myöntää.

Tämän mahdollistamiseksi haastamme koko Suomea: kaikkia paikallisuudesta ja historiasta kiinnostuneita sekä kotiseuturakkautta tuntevia ihmisiä ja yhteisöjä mukaan. Kotiseuduilla on tulevaisuus. Yhdessä rakennamme välittäviä, innostavia ja hyvää elinympäristöä tarjoavia kotiseutuja, niitä jotka pysyvät sydämissämme koko elämän. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia yhdessä ja erikseen.

Näillä sanoilla haluan toivottaa Suomen Kotiseutuliiton puolesta teidät kaikki tervetulleiksi Valtakunnallisille kotiseutupäiville ja kiittää hämeenlinnalaisia siitä, että olette ottaneet päivät järjestääksenne ja tehneet meille kiinnostavan ohjelman.

Tervetuloa