Kotiseutuliitto selvitti: Kulttuuriympäristön hyväksi tehdään valtavasti vapaaehtoistyötä

28.9.2017

Kotiseutuliitto teki ensimmäisen valtakunnallisen selvityksen yhdistysten ja kansalaisten panoksesta kulttuuriympäristön hoitoon ja kehittämiseen. Selvityksen myötä tiedetään, että suomalaiset tekevät lähiympäristönsä hyväksi valtavasti – vapaaehtoistyöllä on oletettua suurempi merkitys hyvän kulttuuriympäristön kannalta.

 


Kansalaisyhteiskunta on valmis antamaan runsaasti aikaansa ja työpanostaan hyvälle lähiympäristölle. Kuukauden ilmaistyöpanos on merkittävä havainto, ja näinkin laajan työpanoksen antajia on maassamme tuhansia.

 

Suomalaiset hoitavat ympäristöään

Kulttuuriympäristöalalla toimii tuhansia yhdistyksiä ja satoja tuhansia aktiivisia kansalaisia. Kotiseutuliiton kyselyyn vastasi 450 järjestötoimijaa ja aktiivista kansalaista. Heistä 40 prosenttia käyttää vuosittain yli 30 vuorokautta kulttuuriympäristötyöhön. Kuukauden ilmaistyöpanos on merkittävä havainto, ja näinkin laajan työpanoksen antajia on maassamme tuhansia. Toimijoilla on runsaasti ammatillista osaamista, kun useat toimivat kulttuuriympäristön hyväksi sekä työssään että vapaa-ajallaan.

Jotta kulttuuriympäristöt olisivat mahdollisimman hyvinvoivia, saavutettavia ja merkityksellisiä, tarvitaan vielä lisää yhteistyötä, laadukkaampaa kaavoitusta ja parempia edellytyksiä paikalliseen yhdistystoimintaan: joustavia rahoitusmuotoja, toiminnan tehostamisen työkaluja sekä koulutusta vaikuttamisen menetelmistä ja näkyvyyden kasvattamisesta.


Kun kysyttiin, minkä asian oppimisesta ja onnistumisesta olisi eniten hyötyä, eniten mainintoja tuli joustavien rahoitusmuotojen tarpeesta. Seuraavaksi eniten kaivattiin tietoa vaikuttamisen menetelmistä ja tehokkaasta viestinnästä. ”En ymmärrä, mitä yhdistyksiltä odotetaan. Rahaa toimintaan saa todella vähän ja rakennuksen ylläpito ja kunnostaminen on valtavan kallista. Jos valtio tai kunta haluaa, että vapaaehtoiset jatkavat tulevaisuudessakin, miksi rahoitusta ja tukea on niin vaikea saada?” 

 

Kulttuuriympäristötyö lisää hyvinvointia

Useissa Euroopan valtioissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia on viime vuosina kavennettu. Myös Suomessa huolta herättää yhteiskunnan ääripäistyminen. Kansalaisten osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä, ja osallisuuden kokemukset mainittiin kyselyssäkin onnellisina ja palkitsevina hetkinä toimijoiden elämässä.

Kulttuuriympäristöön kohdistuva työ on ihmisille tärkeää, ja paitsi työ, myös hyvä ympäristö vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin. Vastaajat kertovat, että kun tietää tekevänsä töitä oikean asian puolesta, ”jaksaa vaikkei jaksaisi”. Yhdessä tekeminen on myös palkitsevaa: ”Seuran aktiivit ovat motivoituneita ja heidän kanssaan meidän on mukava tehdä työtä. Kaikki nauttivat ja meillä on hauskaa yhdessä!”


Vastaajien mukaan kulttuuriympäristötyön tärkein tavoite on säilyttää ympäristöä elävänä, vireänä ja käytössä, niin että sekä meidän että tulevien sukupolvien on hyvä elää siinä. Kuva havainnollistaa, kuinka monta kertaa sana toistuu vastauksissa. Yksi vastaaja tiivistää tavoitteen: ”Hyvä elämä.”

 

Yhteistyö hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä toimivaksi

Toimiaksemme lakien ja valtion kulttuuriympäristöstrategian tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan tuloksellisempaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon välille. Kaavoitus muuttuu laadukkaammaksi, kun toimijoiden välille syntyy aito vuorovaikutus.

Tarvitaan parempia menetelmiä kansalaisten kuulemiseen ja lisää työkaluja kulttuuriympäristövaikutusten arviointiin. Onnistuessaan tämä työ palkitsee: ”Sinnikkäällä työllä ja esillä olemalla olemme saavuttaneet varteenotettavan toimijan aseman maakunnassa. Olemme päässeet vaikuttamaan maankäytön suunnitteluun, rahoitusta ohjaaviin strategioihin ja maaseutuun vaikuttaviin päätöksiin.”

Aluehallinto on muutosten keskellä. Kulttuuriympäristöhallinnossa ei saa kaventaa kansalaisten roolia osallistua päätöksentekoon. On myös hallinnon edun mukaista hyödyntää nykyistä paremmin vapaaehtoisten asiantuntemusta ja paikallistason hiljaista tietoa. Kotiseutuliiton tekemä selvitys on hyvä väline myös paikalliseen vaikuttamistyöhön – se osoittaa, kuinka suuresta ilmiöstä on kyse ja antaa käytännön neuvoja parempaan yhteistyöhön.

 


Kansalaisyhteiskunta kulttuuriympäristötyössä – Tavoitteena hyvä elämä (Sini Hirvonen & Liisa Lohtander, sekä Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeen ohjausryhmä).
 

Lue raportti sähköisenä: bit.ly/ky-selvitys
Lataa tulostettava pdf-versio: ky-selvitys.pdf
Lue lisää Kulttuuriympäristö ja kansalainen -hankkeesta

 

Teksti: Sini Hirvonen. Artikkeli on julkaistu aiemmin Kotiseutupostissa 2/2017.