Kotiseutuopetus

Kotiseutuopetus -julkaisun kansiJalmari Lahti
Kotiseutuopetus maalaiskansakoulujen valmistavassa eli pientenkoulussa
Otava 1912
156 s.

 

Takaisin Kirjaesittelyt 2010

 

Kotiseutuopetusta kohta sata vuotta sitten

Kotiseutuliiton puheenjohtaja professori Pekka Laaksonen työnsi kouraani pienen kirjekuoren, kun hyvästelimme toisiamme Kotiseutuni mun -teoksen julkistamistilaisuudessa viime joulun alla. Avasin kuoren jouluaatonaattona Tartossa ja syvennyin Jalmari Lahden lähes sata vuotta sitten kirjoittamaan ohjelmanjulistukseen.

Jalmari ei ole aiemmin eteeni törmännyt eikä googlettaminenkaan häntä tutummaksi tuonut. Mies lienee kuitenkin kuulunut ajan sivistyneistöön. Seminaarin käynyt opettaja ainakin ja professori M. Soinisen oppilas ja opettajatyössä kokemusta jo vuosisadan alussa hankkinut.

Esipuheessaan Lahti toivoo kirjasensa palvelevan erityisesti maalaiskansakoulujen pientenkoulun kotiseutuopetusta, mutta toteaa olevansa iloinen, mikäli kaupunkikoulujenkin opettajilla ja opettajakokelailla seminaarien harjoituskoulussa siitä jotakin hyötyä olisi.

Kirjanen on selkeästi kasvatustieteilijän kynästä syntynyt. Mutta oivallisesti ja tätäkin päivää palvellen Lahti määrittelee kotiseuduksi kaiken sen alan, jonka lapsi välittömästi kodistaan havaitsee ja laajemminkin koko sen ympäristön, jonka keskuudessa lapsi elää ja kehittyy. Hän jatkaa kehittelemällä kotiseudusta kaksijakoisen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät paikallisuus ja aika.

Kotiseutuopetuksen tulisi sisältää Lahden mukaan niin maantieteellisen kuin historiallisenkin näkökulman. Edelliseen lukeutuisivat kotiseudun maantiede, kasvi- ja eläinmaailma sekä yhteiskuntaoloista johtuvat kulttuuri-ilmiöt. Jälkimmäiseen kuuluvat niin kotiseudun historiallinen kehitys ja ne ”historialliset ainekset, jotka aikojen kuluessa ovat kotiseudulle kerääntyneet”.

Sielutieteeseen perehtynyt Lahti marssittaa lukijalle kotiseutuopetuksen klassikkoja 1500-luvulta alkaen. Esille tuodaan niin De Montaigne, J. A. Comenius, A. Reyher kuin J. J. Rousseau ja J. H. Pestalozzi. Täältä kaarretaan näkökulmaan, jonka mukaan kotiseutuopin tulisi olla koulussa sekä opetusaine että periaate, jolle lapsen opetuskehitys olisi perustettava.

Lehti tiivistää oppimansa teesiin, jonka mukaan ”kotiseutuopetuksen tulee siis erityisenä oppiaineena olla kaikkien aineiden opetusta pohjustavana aineena ja periaatteena, kaiken opetuksen lähtökohtana”.

Seuraavat sivut ovat varmaan kaikille opetusoppia opiskelleille tuttua; korostetaan havainto-opetuksen merkitystä. Lahti korostaa lapsen mahdollisuuksia hahmottaa esineitä, nimittää ne ja yhdistää ne asioihin. Näin muodostuu mieleen käsitteitä, jotka mahdollistavat ymmärtämisen. Tämä prosessi perustuu oman ympäristön esinemaailman tunnistamiseen ja siitä kehitettävään laajempaan ajatteluun.

Jotenkin tutulta tämä tuntuu, kun muistelee kulttuuriympäristökampanjan 2010 avainsanoja – katso, ymmärrä, toimi! Opetuksen välineinä ovat mittaaminen, asian ja esineen sijoittaminen kognitiiviseen todellisuuteen, retkeilyt ja tutustumiskäynnit, luonnonilmiöiden tarkkailu ja kotiseutukartan piirtäminen. Tähän viimeiseen keskittyy koko kokonaisuuden hahmottaminen.

Kotoa tai luokkahuoneesta ulotutaan pihalle, lähimaisemaan ja lopulta kotiseudun karttakuvaan, jossa keskeiset kiinnekohdat ovat selkeästi kuvattu ja kartalle viety. Tätä karttaa käyttäen voidaan tutustua kotiseudun erilaisiin ilmiöihin ja tarjota pohja muiden oppiaineiden mukaan tuontiin.

Kirjasen loppusivut ovatkin sitten opettajalle tarkoitettua opetusoppia, jossa edellä esitetty konkretisoidaan oppitunneiksi. Kun opetusteknologian muuttaa tietokonemaailmaan, on se sellaisenaan suoraan sovellettavissa tänäkin päivänä.

Olematta sielutieteilijä saati oikeaoppinen pedagogi voi hyvinkin todeta, että Jalmari Lahti teki vuonna 1912 kirjasen, jonka perussanoma ainakin kotiseutuihmisten mielestä on ihan oikea ja tänäänkin varteenotettava.

Oheinen kannen kuva muuten on Porrassalmelta. Ja kirja sai uuden kodin Kotiseutuliiton kotiseutukirjastosta.

Lassi Saressalo

Kirjaa voi tilata Otavan kirjakaupasta: kirjakauppa @ otava.fi p.(09) 1996 320

Takaisin ylös