Liikuttavat ympäristöt

24.8.2012
Liisa Lohtander, Lassi Saressalo, Hilkka Högström
Liikuttavat ympäristöt
Suomen Kotiseutuliitto ja Liikuntatieteellinen Seura
Vantaa 2012
53 s.

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Euroopan rakennusperintöpäiviä on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Tämän vuoden teemana on Liikunta- ja urheiluympäristöt, ja aiheesta on julkaistu kirja nimeltään Liikuttavat ympäristöt – Miljöer som rör och berör.

Asiantuntija-artikkeleista koottu ja kuvitettu kirja on yksiin kansiin sidottu suomen- ja ruotsinkielinen laitos. Se on antoisa lisä Rakennusperintöpäivien vuosijulkaisujen sarjaan.

Julkaisun 13 eri artikkelia osoittavat, että Suomi on moni-ilmeinen urheilumaa ja että jokaisella paikkakunnalla on lukuisia rakennettuja urheilu- ja liikuntapaikkoja, joihin liittyy perinteitä ja muistoja ja jotka kuuluvat paikalliseen kulttuurimaisemaan. Lisäksi on syytä todeta, että suomalainen luonto tarjoaa kaikkina vuodenaikoina rajattomat mahdollisuudet omaehtoiseen ja vapaamuotoiseen kuntoiluun sekä hyöty- ja virkistysliikkumiseen.

Selvää on, että näissä artikkeleissa tulee mainituksi vain pieni osa Suomessa harjoitetuista urheilulajeista. Puutteena pidän, että sellaiset perinteikkäät, laajasti harrastetut ja menestykselliset urheilulajit kuin esimerkiksi maastohiihto, suunnistus ja moottoriurheilu eivät ole saaneet juuri lainkaan mainintoja.

Laskettelukulttuurista ja talvimatkailusta olisi kannattanut mainita Kauniaisiin vuonna 1934 valmistuneen Suomen ensimmäisen laskettelurinteen ja Kolille 1930-luvun lopulla raivattujen rinteiden rinnalla, että Puijolla pidettiin Suomen ensimmäiset slalom-kisat 1934 ja että Suomen Hiihtoliitto piti vuonna 1935 Enontekiöllä pujottelu- ja syöksyhiihtoleirejä.

Pujottelun ja syöksylaskun ensimmäiset SM-kisat pidettiin Sallatunturilla vuonna 1937, samoin kuin myös seuraavana vuonna.

Ihmetyttää myös se, että laskettelukulttuurista ja talvimatkailusta kertovasta artikkelista, noin kymmenen hiihtokeskusmaininnan joukosta, puuttuu Kuusamon Ruka, jonne ensimmäiset pujottelurinteet raivattiin 1950-luvun alussa ja jossa ensimmäiset kilpailut järjestettiin pääsiäisenä 1955. Kuusamon Erä-Veikkojen toimesta Rukalla käynnistyi Suomen ensimmäinen alppilajien hiihtokoulu 1957.

Nykyään Ruka on maamme monipuolisin suksilajien hiihtokeskus, jossa vuosittain järjestetään hiihdon, mäen, yhdistetyn, pujottelun ja freestylen kansallisia ja kansainvälisiä arvokisoja. Rukalla laskettelurinteet ovat käytössä pisimpään Suomen hiihtokeskuksista.

Jäällä joka säällä -artikkelissa kirjoittaja on rajoittunut vain jääkiekkoon. Helsingin olympiakisojen kisapaikkojen ansiokkaaseen luetteloon olisi voinut liittää myös maininnat Helsingin ulkopuolelle rakennetuista harjoituskentistä ja kilpailupaikoista, kuten esimerkiksi Hämeenlinnan Ahvenistosta.

Euroopan rakennusperintöpäivien tavoitteena on, että mahdollisimman monella paikkakunnalla järjestetään aiheen mukaisia tilaisuuksia syyskuun toisena viikonloppuna. Mielestäni niissä kannattaisi keskittyä tänä vuonna erityisesti sellaisten leikki-, liikunta-, urheilu- ja kisailupaikkojen kartoittamiseen ja muistitiedon keruuseen, joita ei enää ole olemassa tai ainakaan liikunnan käytössä.

Koulujen lisäksi jokaisen seuratalon pihapiirissä tai lähiympäristössä on järjestetty kesäjuhlia, kilpailuja ja harjoituksia, joista on tallennettavissa muistitietoa. Noille paikoille tyypillistä oli, että ne raivattiin ja rakennettiin pääasiassa talkoovoimin. Niiden suorituspaikat eivät täyttäneet lajisääntöjen tai mahdollisten rahoittajien asettamia laatu- ja tasovaatimuksia, vaan ne tehtiin paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Hauskaa kuitenkin oli ja intomieltä riitti!

Pentti Kurunmäki

rakennusperintöpäivän kirjasta voi tilata Suomen Kotiseutuliitosta osoitteesta erpkotiseutuliitto.fi

Takaisin ylös