Liisa Lohtander: Kotiseutuna kortteli Euroopassa

27.3.2015

Kotiseutuna kortteli Euroopassa

Miten kukaan voi olla kotoisin suuresta kaupungista? Mistä olet oikeasti kotoisin? Entä sukusi? Näin minulta usein kysytään, kun kerron kotiseuduistani Espoosta ja Helsingistä. Keskustelujen mittaan jään joskus miettimään kotiseudun mittakaavaa. Millaiselta alueelta voi tuntea olevansa kotoisin? Kyllä kai Helsingistäkin voi olla kotoisin? 

Kortteli – kaupunginosa 

Minä en kuitenkaan ole kotoisin suuresta kaupungista, vaikka ensi hätään mainitsenkin kotiseuduikseni Suomen suuret kaupungit, Espoon ja Helsingin. En kuitenkaan tunne niitä tarpeeksi, eivätkä ne tunnu tarpeeksi minulta voidakseni loppujen lopuksi sanoa olevani kotoisin niin suurista piireistä. Tarkennankin keskusteluissa olevani kotoisin nimenomaan Tapiolasta ja Matinkylästä – sekä Maunulan olevan nykyinen kotiseutuni. 

Kotiseuturakkaus on tunne, joka vaatii että tuntee. Minä tunnen kotipihani, lähimetsäni ja luontopolut. Tunnen reitit ja naapurit – kylähullutkin tunnen ja tervehdin! Mutta en syvästi tunne enää viereistä kaupunginosaa, puhumattakaan toisista suurpiireistä. Kotiseutuni on lopulta kortteli, ja tunne. Ehkä kaksi, ja syvä.

Kaupunki – maakunta 

Kotiseuturakkauden rajoja rikkova kotiseututyö on aktiivista niin kotikorttelissani, kotikaupunginosassani kuin kotikaupungissani, sekä tietenkin kotimaakunnassani Uudellamaalla. Me kotiseuturakastuneet otamme kantaa kaavoitukseen ja lisärakentamiseen niin paikallistasolla kuin maakunnallisesti. Puutumme korttelin siisteyteen ja kaupungin turvallisuuteen, kirjoitamme lähilehteen ja valtakunnalliseen mediaan. Pidämme laajoja alueellisia asukasfoorumeita ja viemme lähikoulun lapset luontopolulle. Ideoimme hankkeita niin lähialueen kuin maakunnan kehittämiseksi ja rikkaan perinnön säilyttämiseksi. Kotiseututyö on tapa osoittaa kotiseuturakkautta, mittakaavasta viis. Ehkä kuus.

Suomi – Eurooppa

Huomaan kotiseutuni ja kotiseuturakkauteni laajenevan tarvittaessa asiayhteyden mukaan korttelista kaupunginosaan, kaupungista maakuntaan. Kun työssäni matkustan Euroopassa, huomaan olevani ennen kaikkea suomalainen, ja siihen lokeroon minut aina myös sijoitetaan. Lisäksi olen osa matkustavaa kulttuuriperintöalan perhettä – olen eurooppalainen. Vaan voiko maanosasta olla kotoisin? Vai olenko jo ylittänyt kotiseututyön rajan?

 

Liisa Lohtander

Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö, Maunula-seuran aktiivi ja haikuhenkilö

 

Kolumni on julkaistu aiemmin Kotiseutupostin 4/2014 Omakulma-palstalla.