Lohtander & Tulikukka: Omaehtoinen paikalliskehittäminen rantautuu kaupunkeihin

18.2.2014

Omaehtoinen paikalliskehittäminen rantautuu kaupunkeihin - esimerkkinä Helsinki

Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka käynnisti Helsinkiin soveltuvan Paikalliskehittämisen toimintamallin luonnostelun kesällä 2012. Se pohjaa maaseudulla jo vuodesta 1996 toteutetun Leader-toiminnan hyviin käytäntöihin.

Helkan vetämän Leader-toimintatavan laajentaminen kaupunkeihin -hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin toiminnan mahdollisuuksia ja organisointimalleja Helsingissä. Tuloksena syntyi ehdotus Paikallisesta kehittämispolusta Helsinkiin. Toimintamalli koottiin laajassa, avoimessa yhteistyössä Helsingin alueen paikallisten toimijoiden, Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen, maaseudun Leader-asiantuntijoiden sekä muiden avainsidosryhmien kanssa.

Vuoden 2013 aikana hankkeen kautta tuettiin kehittämistoiminnan järjestäytymistä Helsingin alueella. Ensimmäisten alueellisten kehittämisryhmien tapaamisia on jo sovittu vuoden 2014 alkukuukausille. Ryhmät saavat tukea mm. alueellisten kehittämissuunnitelmien laadintaan ja kehittämisideoiden joukkoistamiseen. Vähitellen toimintamallia on tarkoitus levittää koko kaupungin alueelle. Näin luodaan Helsinkiin paikalliskehittämistoiminnan perusta käynnistyvää EU:n uutta ohjelmakautta 2014–2020 varten. EU-rahoituksen (lähinnä ESR-rahoitus) lisäksi toimintamalli mahdollistaa myös muiden rahoituslähteiden hyödyntämisen paikalliskehittämisen hankkeissa.

Keskiössä Paikallinen kehittämispolku

Paikallinen kehittämispolku -toimintamalli hahmottelee keskeiset roolit ja toimintamuodot Helsingin alueella. Muut kaupungit kehittävät omiin olosuhteisiinsa soveltuvia ratkaisumalleja. Helsingissä muutaman naapurikaupunginosan asukkaat, yhdistykset, paikallisyritykset ja kaupungin edustajat muodostavat kehittämisryhmän, joka priorisoi paikallisesta kehittämissuunnitelmasta parhaat hankeideat.

Ideoita kerätään ja priorisoidaan myös alueen avoimissa kansalaiskokouksissa, sosiaalisen median ja muun avoimen vuorovaikutuksen kautta. Onnistuneen joukkoistamisen edellytyksenä on tietenkin, että sekä fyysiset että virtuaaliset kokoontumistilat (asukastilat ja soveltuva sähköinen alusta) ovat kaikkien saavutettavissa.

Ammattimaista tukea paikalliskehittäjät saavat tarkoitusta varten perustettavalta Paikalliskehittämisen tukitoiminnolta, eli ns. Sukkulalta. Siitä pyritään luomaan voittoa tavoittelematon paikalliskehittämisen palvelu- ja asiantuntijayhteisö kehittämisryhmien ja kehittäjien tarpeisiin. Myös kaupunki hyötyy Sukkulasta, koska sen ammattiosaajat toimivat tehokkaina välittäjinä kaupunkilaisten ja hallinnon välillä. Näin voimavaroja säästyy molemmin puolin.

Sukkula keskittyy paikalliskehittämisverkoston voimaannuttamiseen. Se tarjoaa esimerkiksi hankehallinnan, rahoituksen ja viestinnän sekä joukkoistamisen tukipalveluja. Se vastaa lisäksi hankerahoituksen koordinaatiosta ja hallinnosta ja tukee hankekohtaisessa sopimisessa paikallisten kehittäjien kanssa. Keskuksen omistajiksi ja kumppaneiksi kaavaillaan paikallisia yhteisöjä ja yrittäjiä sekä heidän järjestöjään, muita kaupungin kehittämisorganisaatioita sekä tietenkin Helsingin kaupunkia.

Lisätietoja http://stadinkehittamispolku.blogspot.fi/

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 tuo rahoitusta kaupunkien kotiseututyölle

Kirjoittajat:

Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö
Pirjo Tulikukka, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n toiminnanjohtaja