Liisa Lohtander: Vaikuttava kaupunginosayhdistys on asukkaiden kuuluva ääni

5.8.2014

Versio alla olevasta on julkaistu Helsingin Sanomissa 13.6.2014 otsikolla Kaupunginosayhdistysten sana painaa. Teksti julkaistaan myös kulttuurilehti Kuohussa syksyllä 2014.

Vaikuttavista yhdistyksistä keskustellaan myös Hämeenlinnan kotiseutupäivillä 8.8.2014.

    Liisa Lohtander. Kuva: Anna-Maija Halme
 

Liisa Lohtander:

Vaikuttava kaupunginosayhdistys on
asukkaiden kuuluva ääni

Kaupunginosissa on pöhinää! On katufestareita, pop-up-ravintoloita, kirppiksiä, bändejä, talkoita ja tarinatuokioita. Eri alueilla asukkaat näkyvät ja kuuluvat eri tavoin, mutta kaikkialla on pientä tai suurempaa kuhinaa.

Viime aikoina on keskusteltu kuitenkin siitä vaikuttavako pop-up-tapahtumat ja juhlivat kaupunkilaiset lopulta mihinkään. Monissa tapahtumissa järjestäjätaholla on taustallaan pyrkimys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, mutta tulevatko ihmiset vaikuttamaan vai vaikuttumaan? Onko kaikkien osallistuminen yhteiskunnallista osallistumista?

Kaupunginosa- ja kyläjuhlat ovat mainio tapa luoda yhteishenkeä ja alueen omaa tyyliä, mutta asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin tapahtuu kuitenkin pääasiassa perinteisin menetelmin: äänestämällä, kirjoittamalla ja ottamalla julkisesti kantaa esimerkiksi kaupungin päätöksentekoon. Oman kotiseutunsa epäkohtiin voi vaikuttaa matalammankin kynnyksen kautta, mutta silloinkin täytyy osata toimia yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Pelkästään Helsingissä toimii yli 80 kaupunginosayhdistystä, joissa tehdään erittäin tärkeää työtä kaupunginosien kehittämiseksi. Jokaisen asukkaan on hyvä huomioida, että yhdistysten antamat lausunnot ja kannanotot katsotaan monesti alueen asukkaiden kannaksi. Yhdistyksen sanalla on myös painoarvoa kaupungin koneistossa. Parhaassa tapauksessa niin yhdistys kuin kaupungin viranomaiset kuulevat asukkaiden ääntä ja puhuvat asukkaiden kieltä.

Kaupunginosayhdistys ei kuitenkaan puhu juuri sinun äänelläsi, jollet ole jollain tasolla mukana yhdistyksen toiminnassa, vastaanota tiedotteita ja käy edes yhdessä kokouksessa vuodessa; syyskokouksessa päätetään seuraavan vuoden toiminnasta. Tämä ei koske vain helsinkiläisiä – Suomessa on viitisen sataa kaupunginosayhdistystä ja kaupunkiseuraa. Lisäksi maassamme on tuhansia kotiseutu- ja kyläyhdistyksiä. Asukasaktiivisuus ei siis ole pienen piirin käsissä eikä laantumassa, sillä yhdistysten määrä kasvaa.

Sitä kuuluvampi on paikallisuuden ääni, mitä useampi asukas sanojen takana seisoo. Ei ryhdytä kaupunkipassivisteiksi vaan yhdistysaktivisteiksi!

Liisa Lohtander
yhdistysaktivisti, Maunula
järjestöpäällikkö, Suomen Kotiseutuliitto