Lumijoen kotirintama muistelee

11.6.2012
Lumijoki-Seuran kirjatoimikunta
”Täytyy sitä yrittää kaikkensa täälläkin…” Lumijoen kotirintama muistelee
Kustannus HD
Tallinna 2011
357 s.

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Sota muisteluttaa Lumijoella

Lumijoki oli sota-aikana pieni maalaiskunta kaukana sotarintamalta. Mutta miesten ja naistenkin lähtö sotiin, viholliskoneiden ylilennot niiden matkatessa Oulua pommittamaan ja pommitusten lieskat ja kaupungin palaminen, kyliin sijoitetut pakolaiset – evakot – muistuttivat kyläläisiä siitä, että jossain kamppailtiin isänmaan puolesta.

Ja kamppailtiin myös kotiseudulla. Kun miespuolisista parhaiten pärjäävät vietiin rintamalla – ja heistä 63 siunattiin Lumijoen sankarihautausmaahan – täytyi jokapäiväisestä elämästä huolehtia niiden, jotka kylään jäivät. Naiset, lapset ja nuoret sekä vanhempi väki otti vastuun elämän jatkumisesta. Maatalouspitäjässä työt oli hoidettava niin kuin ennenkin – vain satunnaisesti miehiä pääsi työlomille. Eivätkä työhön sijoitetut sotavangitkaan kaikkea voineet ja osanneet tehdä. Mutta selvittävä oli.

Tästä maailmasta, joka usein jää sotatyön sankaritekojen varjoon, kertoo Lumijoki-Seuran ja veteraaniyhdistysten muodostaman kirjatoimikunnan (puheenjohtajana Sinikka Säikkälä) aikaansaama kertomuskokoelma työstä ja taistelusta kotirintamalla. Kun tavanomainen elämä murtuu ja olosuhteet radikaalisti muuttuvat, nousee tavallisten ihmisten joukosta arjen sankareita, joista tämä teos kertoo.

Ja todella kertoo. Kirjatoimikunta ja sen uutterat aineistonkerääjät ovat todella tehneet suurtyön.  Puolessatoista vuodessa haastateltiin, pääasiassa nauhurille 125 henkilöä. Kun Lumijoella oli työn alkaessa vuonna 2010 jäljellä 207 vuonna 1940 tai sitä ennen syntynyttä, on haastatteluihin suostuneiden määrä pidettävä loistosuorituksena. Toiset kertoivat enemmän, toiset vähemmän, mutta yhtäkaikki kaikki kertoivat.

Tässä onkin teoksen rikkaus. Toimittajat ovat rakentaneet kirjan sisällön niin, että muistelukset alkavat vanhemmista kertojista – niistä, jotka olivat talvisodan syttyessä nuoria aikuisia – toisaalta parasta ainesta sotatantereelle, toisaalta elämänsä uraa aloittavia. Seuraava kertojaryhmä ovat ennen vuotta 1926 syntyneet, sodan aikana nuorukaisia tai juuri asevelvollisuusikään kasvavia. Kolmas ryhmä muodostuu niistä, jotka olivat alakoululaisia talvisodan syttyessä ja nuorin kertojaryhmä taas vuosina 1933–1940 syntyneitä lapsia, joilla toki heilläkin mielikuvia sota-ajasta oli.

Näistä kertomuksista syntyy mielenkiintoinen kuvaelma, jota olisi syytä jonkun perinteen- ja kerronnantutkijan tarkastella lähemminkin. Tässä olisi koottuna valmis opinnäyteaineisto. Vanhin kertojaryhmä sisällyttää tarinaansa koko elämänkaarensa ennen sotaa, sota-ajan ja elämää sodan jälkeen. Tällä vilahtaa myös rintamamuistojen kerrontalaji. Mitä nuoremmaksi tullaan, sitä vähemmän luonnollisesti on kerrontaa, joka sijoittuisi kotikylän ulkopuolelle – rintamalle, Oulun pommituksiin, muualle sotaa käyvään maahan. Mutta ydinasiat kertautuvat kaikki, mielenkiintoisesti eri näkökulmista. Vakaan aikuisen, elämää etsivän nuoren, nuoruuteen kasvavan ja lapsen silmin arkea, juhlaakin ja sankarihautajaisia muistellaan ja kuvataan ajan tuntoja.

Materiaalin julkaiseminen juuri tässä muodossa oli viisas päätös. Vaikka teemat toistuvat, niiden toistuvuus vahvistaa juuri tuota eri ikäryhmien kertojien muistikuvien valikoitumista kokonaismuisteloiksi ja sitä kautta kerronnaksi. Siinä onkin kirjan ehkä suurin ansio. Liika toimittaminen tällaisessa teoksessa olisi hajottanut juuri tämän ihmiskeskeisen esillepanon.

Teoksen antia rikastuttaa sinänsä amatöörimäinen, mutta siksi ehkä vaikuttava kuvamateriaali, perustiedot Lumijoen elämästä, jokunen kartta, joihin kertomukset kotiseudulta sijoittuvat ja lopuksi muutama sivu skannattua, mutta kontekstitonta materiaalia, kenttäpostia ja asiakirjoja.

Valitettavasti johdantotekstistä ei selviä, mihin nauhoitteet ja niistä tehdyt litteraatiot, käsinkirjoitetut haastattelut ja kertomukset tai muu materiaali on arkistoitu. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikki hankkeen aikana saatu aineisto talletetaan asianmukaisesti johonkin, jossa se olisi tutkijoiden saatavilla. Olipa se Oulun maakunta-arkiston kotiseutuarkisto, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto tai joku muu virallinen arkisto, tärkeintä on, ettei tällaista työtä heitetä hukkaan.

Lassi Saressalo

Kirjaa voi tilata Lumijoen kirjastosta: p. 050-4400375, kirjasto @ lumijoki.fi

 

Takaisin ylös