Maatalon elämää lihasvoiman aikaan

11.6.2014
Heikki K Lähde
Maatalon elämää lihasvoiman aikaan
Books on Demand
pehmeäkantinen
264 s.
2014

Takaisin Kirjamakasiiniin

Maatalon elämää lihasvoiman aikaan

Hei vaari. Mitä sinä sillä hevosella oikein teit, kun ei ollut sitä raktoria eikä sähköä ?  Uusi polvi kyselee asioita ihmeissään. Monet haluavat tietää, miten valjastetaan hevonen, lypsetään lehmä, hoidetaan sikoja, lampaita ja kanoja jne. Lapset kuuntelevat silmät pyöreinä. Kysymyksiä tulvii. Keskustellen valkenee moni asia. Perinne siirtyy polvelta toisella. Tilanne on tärkeä molemmille. Muutos ennenvanhan lihastyön elomuodosta koneiden menomuotoon on mullistanut elämää.

Perheiden elämä on kehittynyt ruuhkaisaksi tehtäväpaljouden vyyhdeksi. Menomuodossa roikutaan mukana. Toimintaverkosto kahlitsee. Samaan aikaan kronologisesti ansioituneiden elomuoto on autioitunutta. Päivät ja aika matelevat pikku rutiinien puitteissa. Kotihoitajakin joskus kurkistaa kello kädessä. On seurattava aikaa. Ihmisen tapaaminen unohtuu. Konerobottien sijaan tarvittaisiin halihylkeitä. Yhteys yhden polven yli toisi toimintaa ja mielenkiintoisia yllätyksiä. 

Verkkaisen elämäntahdin taitajat voisivat toimia arkielämän ristikoiden ratkaisijoina. Isovanhemmilla on elotoimintojen taitoja ja hiljaista tietoa sekä sitä aikaa, jota lapsi tarvitsisi. Mummalassa olisi monenlaista kivaa puuhaa. Ulkoistetun perhe-elämän sijalle sopisi silloin tällöin sukupolvien suurperhe. Akkua lataavasta ajasta olisi hyötyä sukuverkostolle. Hyöty leviäisi laajalle alueelle. Kosketus olisi lääkettä molemmille. Se synnyttäisi ihmisyyden ituja tuottavia siemeniä.

Uusin kirjasarjani sisältää siivun kotimaamme omavaraistalouden ajan maatalouden elomuotoa. Silloin isännän askeleella oli merkittävä osuus maatalouden tuotannossa. Taidot olivat pääosin tulleet toimijan käyttöön edeltävältä sukupolvelta tekemällä oppien.  "Maatalon elämää lihasvoiman aikaan" on sarjan kolmas ja viimeinen osa. Kohdeaika oli sähkötöntä elämää. Traktorikaan lisälaitteineen ei vielä ollut apuna töissä ja aikaansaamassa väen muuttoa maaseudulta. Edellisvuosina ilmestyivät ”Pulanhallinnasta koneorjuuteen" ja "Käsityöammatteja maaseutuelämässä"

Tämä kirja kylvää sanoin ja kuvin sydämen seimen laareihin tallentuneita maaseudun menneisyyden siemeniä tuottamaan uutta satoa. Muistot mullittavat mukavasti lihasvoiman ja omavaraistalouden ajan elomuotoa. Silloin siemen kylvettiin keväällä omaan peltoon. Syksyllä sato korjattiin pihapiirin aittoihin lähinnä oman ruokakunnan nautittavaksi. Nyt tapa on hiipuneena tallentunut museoiden ja arkistojen hempeiden lehtojen maaseudun osa-alueina lajiteltuihin laareihin.

Metsätöissä uurastettiin talvikauden aikana pokasahan tai justeerin sekä halkokirveen avulla. Kaiken käyttövoimana pellolla ja metsässä oli ihmisen ja hevosen lihasvoima. Töitä tehtiin puuskuttamatta ja ilman koneiden puksutusta. 

Mitä maatilalla silloin tehtiin ja miten?  Teos on taltioinut kansien väliin entisajan elomuotoa. Uskon sen laareista löytyvän sadon soveltuvan mukavasti myös isovanhempien ja uusien polvien väliseen muistoja valaisevaan kotiseudun kulttuurin kertomiseen. Perinteisten työmuotojen tuntemus tuottaa aikanaan hyvää satoa.

Toivon, että kirja kuluu käyttäjien käsissä.

Heikki K. Lähde

Takaisin ylös