Malmin lentoasema on Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde

26.5.2015



Europa Nostra Finland tukee kaikkien ehdotuskohteiden säilyttämistä

Kuva: Sampo Kiviniemi. Ks. lehdistökuvat alla.

Europa Nostra Finland on valinnut Helsinki–Malmin lentoaseman Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Lentoasema lähetetään ehdolle kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran ja Euroopan investointipankin instituutin Seitsemän uhanalaisinta kulttuuriperintökohdetta -ohjelmaan. Ohjelma kokoaa julkiset ja yksityiset yhteistyökumppanit etsimään kestäviä ratkaisuja seitsemän hankkeeseen valittavan eurooppalaisen kohteen pelastamiseksi.



“Lentoasema on miljöökokonaisuutena yksi maailman parhaiten säilyneistä sotia edeltävän ajan kansainvälisistä lentoasemista. Se on myös Suomen yleisilmailun keskus ja ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 kilometrin säteellä pääkaupungista. Kulttuurimiljöötä uhkaa Helsingin kaupungin suunnitelma rakentaa sen paikalle 25 000 asukkaan lähiö ensi vuosikymmenellä”, kohdetta ehdottanut Malmin lentoaseman ystävät kertoo.

Europa Nostra Finlandin hallitus toteaa, että Malmin lentoasema on kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuinen modernistisen arkkitehtuurin kokonaisuus. Kohde on elävää kulttuuriperintöä, kuten esimerkiksi Vanha Rauma, ja se tulee säilyttää lentoasemakäytössä.

Europa Nostra Finland julisti varhemmin keväällä haun Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Hakemuksia saapui kaikkiaan 11.

”Kaikki ehdotukset olivat hyviä ja hyvin perusteltuja etenkin paikallisella ja osa kansainväliselläkin tasolla”, Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja Tapani Mustonen toteaa.

”Päätimme kirjoittaa lausunnon jokaisen kohteen tueksi. Toivomme, että se auttaa asukkaita ja viranomaisia huomaamaan kohteiden arvon ja ryhtymään toimeen niiden tilanteen kohentamiseksi”, Mustonen jatkaa.

Europa Nostra Finland on kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran paikallisyhdistys ja suomalaisten kulttuuriperintöjärjestöjen ääni Euroopassa. Kotiseutuliitto huolehtii yhdistyksen toimistopalveluista.

Europa Nostra on 42 maassa toimiva kansalaisjärjestö, joka tekee läheistä yhteistyötä Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Unescon kanssa. Järjestö on mm. saanut tehtäväkseen jakaa EU:n vuosittaiset kulttuuriperintöpalkinnot oman palkinto-ohjelmansa yhteydessä.




Europa Nostra Finlandin lausunnot ehdolla olleista kohteista

Astuvansalmen kalliomaalaukset Ristiinassa

Astuvansalmen kalliomaalausten kokonaisuus edustaa Suomen alueella eläneen kulttuurin pysyvyyttä. Kun tämä ikivanha perintö vihdoin tunnistettiin ja tiedostettiin, maalausten ja niitä ympäröivän alueen ylläpitäminen kestävänä sekä matkailu- että suojelukohteena vaatii kohdetta ehdottaneen Kulttuuriyhdistys Mäki, pelto ja metsä ry:n mukaan aktiivisia toimia.

Europa Nostra Finland toteaa, että kohde on kansainvälisesti merkittävä ja toivoo, että Museovirasto ja Mikkelin kunta kiinnittäisivät enemmän huomiota kohteen valvontaan, mahdollisen ilkivallan ja nuotiosavuvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi.


Erik Bryggmanin Turun uimahalli


Ehdotuksen tehnyt Bryggman-seura toteaa, että Turun uimahallin uhanalaisuus johtuu rahoitusjärjestelyistä. Julkisyhteisöjen tukema rahoitusmalli, joka alun perin mahdollisti
uimahallin rakentamisen, onkin nykyään mahdottomuus.

Europa Nostra Finlandin lausunnon mukaan uimahalli on kansallisesti merkittävä modernin arkkitehtuurin kohde ja suojelun arvoinen.


Gustavsvärnin merilinnoitus Hangon edustalla


 

 

 

 

 

 

Kuva: Pekka Väisänen. Avaa klikkaamalla kuvaa.
 
Gustavsvärnin merilinnoitusta alettiin rakentaa 1700-luvulla osaksi Hangon edustan puolustusta. Nykyisin linnoituksesta on jäljellä rauniot, jotka kohdetta ehdottaneen Suomen Majakkaseuran mukaan rapautuvat hälyttävää vauhtia. Saarella sijaitsevat sumusireeninhoitajan talo ja loisto muodostavat yhdessä ympäröivien muurien kanssa ainutlaatuisen vierailukohteen, jossa yhdistyvät meri-, sota- ja majakkahistoria. Muurien kunnostaminen ja rapautumisen estäminen mahdollistaisi kiehtovan ulkoilmamuseon perustamisen saarelle.

Europa Nostra Finland toteaa, että kohde on erittäin hieno, ja Suomen majakkaseura on tehnyt hienoa työtä alueen eteen. Metsähallituksen tulee huolehtia alueen kunnossapidosta ja turvallisuudesta.


Entinen Isonsannan saha Porissa


Porin keskusta-alueen reunalla sijaitseva, perinteistä saha-arkkitehtuuria edustava, vuonna 1862 perustettu, Isonsannan saha on Suomen viimeisiä höyrysahakauden suursahan rakennuksia Suomessa. Keskustan laajeneminen, suuret ylläpitokustannukset, ilkivalta ja järkevän käytön puuttuminen ovat vaarassa hävittää suurikokoisen ja kaupunkiluvallisesti merkittävän puunjalostusteollisuuden symbolikohteen Porin kansallisen kaupunkipuiston maisemasta.

Europa Nostra Finland toteaa, että kohde on hieno ja ehdottomasti säilyttämisen arvoinen.


Lauttasaaren vesitorni Helsingissä


 

 

 

 

 

Kuva: Ville Elomaa.

 

Lauttasaaren kartionmallinen vesitorni, jossa sovellettiin Suomessa ensimmäisenä esijännitetyn betonirakenteen tekniikkaa, valmistui 1959 arkkitehtuurin ja insinööritaidon monumenttina. Arkkitehti Ossi Leppämäki ja insinööri Paavo Simula vastasivat suunnittelusta. Kohdetta ehdottanut Pro Lauttasaaren vesitorni -liike kertoo, että vesitornista muodostui pian Lauttasaaren symboli ja Helsingin maamerkki. Vesitorni on valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävän betonirakennus. Tornin purkulupaa koskevaa valitus on paraikaa Korkeimman hallinto-oikeuden ja ympäristöministeriön arvioitavana.

Europa Nostra Finland toteaa, että vesitorni on tärkeä maamerkki ja aikansa infrarakentamisen taidonnäyte. Torni ansaitsee tulla säilytetyksi, etenkin, koska sen kunnostaminen ja ylläpito ei ole merkittävästi purkamista kalliimpaa. Rakennelmaan voidaan suhtautua kuin veistokseen.


Oskari Rajasen kortteli Lahdessa


Oskari Rajasen korttelia Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi ehdottanut Ari-Pekka Lauhakari toteaa, että kortteli on kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä. Rautatienkatu 18 tontin rakennukset ja palokuja mainitaan arvokohteina Selvityksessä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Tontti sisältyy Lahden yleiskaavan keskustan arvoalueeseen. Tontin rakennuskanta alkaa kauppala-ajan puurakennuksesta, joita on keskusta-alueella jäljellä vain kaksi kappaletta. Tontin kiviset rakennukset ovat ajalta, kun kauppalasta tuli kaupunki. Ihme kyllä kokonaisuus on säästynyt suurten purku- ja jälleenrakennuskausien kynsistä eikä myöskään sota-aika ole sitä vaurioittanut.

Europa Nostra Finland toteaa lausunnossaan, että miljöö on viehättävä, ja kohde tulisi arvottaa paikallisesti. Kaavoitusprosessissa on luonnollisesti otettava ympäristöarvot huomioon.


Puu-Anttila, entinen Lohjan Yhteiskoulu


 

 

 

 

 

 

Kuva: Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry. Klikkaa suuremmaksi.

Lohjan keskustassa sijaitseva ja koko keskustan ilmettä hallitseva Puu-Anttila (alunperin Lohjan Yhteiskoulu) valmistui vuonna 1917. Lohjan perinteisin koulutalo siirtyi eri vaiheiden jälkeen 1990-luvulla ammattikoulutuskuntayhtymä Luksialle, joka on nyt tyhjentänyt sen epäonnistuneiden korjaustoimenpiteiden vuoksi, ja rakennus on purku-uhan alla.

Europa Nostra Finland toteaa, että rakennus on säilyttämisen arvoinen, ja omistaja tulisi velvoittaa pitämään rakennus kunnossa. 


Rasmuksen tiilitalo Kokkolan Sokojan kylässä


 

 

 

 

 

 

Kuva: Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo.

Kohdetta ehdottanut Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo kertoo, että Rasmuksen tiilitalo on 1770-luvulla rakennettu talonpoikainen sivukamarillinen asuintiilitalo, joka muutettiin navetaksi vuonna 1912. Tällä hetkellä käyttöä vailla oleva rakennus on Suomen ensimmäinen maaseudulle rakennettu talonpoikainen 1700-luvun tiilirakennus, Pohjanmaan ensimmäinen kivitalo ja ainoa kivirunkoinen keskipohjalainen sivukamaritupainen rakennus.

EuNoF toteaa, että kohteella on vähintään maakunnallista merkitystä, ja kohde tulisi kunnostaa.


Riuttalan Talonpoikaismuseo Kuopiossa


 

 

 

 

 

 

 

Tuulimyllyä käännetään 2003 ja pisteaitatalkoot 1988. Kuvat: Riuttalan arkisto, vapaasti julkaistavissa. Klikkaa isommaksi.

Taloudellisissa vaikeuksissa olevaa Riuttalan Talonpoikaismuseota ehdotti Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi kaksi eri hakijaa: Riuttalan Talonpoikaiskulttuurin suojelusäätiön hallitus ja Pohjois-Savon ELY-keskus. Museon ja perinnemaiseman merkitys on arvostettu valtakunnalliselle tasolle. Riuttala kuuluu museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen luetteloon. Säätiön hallitus toteaa, että poikkeuksellisen arvon luo lähipeltojen, hakamaiden, 22 rakennuksen sekä näihin liittyvien pihojen alkuperäisyys. Ensimmäinen tieto Riuttalasta on vuodelta 1657. Suurin osa museon esineistä on talon alkuperäistä esineistöä.

Europa Nostra Finland pitää hälyttävänä, että näin hieno museokokonaisuus on lähetetty Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde -hakuun. Julkisen vallan tulisi huolehtia toiminnallisen museokohteen hyvästä säilymisestä. On sivistyneen yhteiskunnan merkki, että se ylläpitää ja välittää kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.


Villa Rana Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella



 

 

 

 

 

 

Kaakkoisjulkisivu. Kuva: Jyväskylän yliopiston tiedemuseo.

Kansallisromanttisen ja Art noveau -tyylisen Villa Ranan on suunnitellut arkkitehti, Jyväskylän seminaarin piirustuksen, käsityön ja maantieteen lehtori Yrjö Blomstedt omia oppiaineitaan varten. Villa Ranaa Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi ehdottanut Jyväskylän yliopiston tiedemuseo toteaa, että rakennus on kokonaistaideteos: Blomstedt on suunnitellut myös interiöörit ja niihin kuuluvat säilyneet kalusteet. Seminaarinmäen kampus, johon Villa Rana kuuluu, liittyy kokonaisuutena oleellisesti maanosamme sivistyshistoriaan. Hieno alue on arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen kokonaisuus. Seminaarinmäellä on myös arkkitehti Konstantin Kiseleffin, Theodor Granstedtin, Alvar Aallon, Arto Sipisen sekä Ilmari Lahdelman ja Rainer Mahlamäen suunnittelemia rakennuksia.

Europa Nostra Finland toteaa, että valtion tulee huolehtia yliopistokiinteistöjen muodostamista kulttuuriperintökokonaisuuksista. Yliopistojen kiinteistöjen omistusjärjestelyt aiheuttavat sen, että yliopistoilla ei ole varaa vuokrata niitä varten rakennettuja tiloja. Ansaintalogiikan ristiriita on vaarassa tyhjentää koko seminaarinmäen kokonaisuuden. Villa Ranan tapaus on viesti myös laajemmasta ongelmasta.

 

Lehdistökuvat:

Malmin terminaali ja kiitotieltä 18 nouseva koulukone 
[9,7 mt]. Kuva: Sampo Kiviniemi.

 

 

 

Terminaalin aula [3,7 mt] Itämereen kaasuputkea laskeneen Solitaire-aluksen miehistön jäsenet odottamassa helikopterivuoroaan.
Kuva: Sampo Kiviniemi.

 

 

Kevyt liikesuihkukone Malmilla [8,5 mt]. Malmi on ainoa vapaan aikataulun kansainvälinen lentoasema 150 kilometrin säteellä Helsingistä. Siellä vierailee usein yleistymässä olevia kevyitä liikesuihkukoneita. Kuva: Tuomas Kuosmanen.

 

Nettikoko [17 kt]. Näkymä autenttiseen 1930-luvun kansainväliseen lentoasemamiljööhön. Kuva: Sampo Kiviniemi.

 

Lisätietoja:


 

www.europanostra.fi

www.europanostra.org

www.europanostra.org/7-most-endangered

Europa Nostra Finland ry.
Europa Nostra Finlandin puheenjohtaja, arkkitehti Tapani Mustonen etunimi.sukunimi @europanostra.fi, etunimi.sukunimi @arkkitehditmustonen.fi, puh. 050 569 5704.

Helsinki-Malmin lentoasema
Malmin lentoaseman ystävät ry, pj. Timo Hyvönen, puh. 050 374 8371.