Neljä suomalaishanketta hakee EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintoja

10.11. 2015 

Lopussa on esittelyt hakijoista.

Neljälle suomalaishankkeelle on haettu Europa Nostra -palkintoa ja Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintoa 2016. Hakuaika päättyi lokakuussa. Palkintoa haettiin Suomesta Adoptoi monumentti -hankkeelle ja Astuvansalmen kalliomaalauksiin huomiota kiinnittäneelle Yöveden kansanjuhlalle kategoriassa koulutus ja tietoisuuden lisääminen. Pieksämäen veturitallien uudiskäyttö- ja restaurointihankkeelle ja Verlan tehtaan suojamuurille haettiin palkintoa konservointi- ja restaurointihankkeiden kategoriassa, jossa palkitaan myös rakennusten sopeutuksia uuteen käyttötarkoitukseen.

Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -hanke kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä tunnistamaan, ottamaan omikseen ja tutkimaan omassa lähiympäristössään sijaitsevia kulttuurihistoriallisia kohteita sekä huolehtimaan niistä. Museo puolestaan tukee ja kouluttaa adoptoijia. Kohteita on tällä hetkellä 16, ja yksi uusi sopimus on määrä allekirjoittaa vielä tällä viikolla.
  
“Jokainen kohde on yksilö ja niin myös niitä hoitavat vapaaehtoisporukat. Mukana on kyläyhdistyksiä, kaupunginosayhdistyksiä, omakotiyhdistyksiä, kouluja. Jotkut ovat muodostaneet yhdistyksen varta vasten voidakseen adoptoida kohteen”, hankekoordinaattori Miia Hinnerichsen kertoo.

Euroopan parhaat hankkeet punnittavina

Yöveden kansanjuhlan avulla haluttiin kasvattaa Astuvansalmen kalliomaalausten arvostusta paikallisesti ja herättää tietoisuutta niistä kansallisesti. Se saikin huomiota ja tuotti keskustelua paikallisen kulttuuriperinnön suojelusta ja arvostuksesta.

Pieksämäen kaupungin hankkeessa restauroitiin Pieksämän historiallisen rautatieaseman veturitallit ja rakennettiin keskeisellä paikalla sijaitsevasta rakennuksesta toimintakeskus pieksämäkeläisille. Puoliympyrän muotoisen rakennuksen restauroidut julkisivut, puiset pylväät ja laajat tiiliseinät muistuttavat rakennuksen 1800-luvulle ulottuvasta historiasta.
 
1800-luvun lopulta peräisin oleva Verlan puuhiomo ja pahvitehdas oli rakennettu yhdeltä sivultaan koskeen rajoittuvaksi. Tehdastoiminnan lakkauttamisen jälkeen sisään tihkuvasta ja toisinaan tulvivasta vedestä tuli uhka rakennukselle. Museon ja maailmanperintökohteen  suojaksi rakennettu muuri alistuu arvokkaalle tehdasmaisemalle. 
 
Europa Nostra -palkintoja jaetaan 30 parhaalle eurooppalaiselle hankkeelle ja kohteelle.  Palkinnon saajista tiedotetaan keväällä maalis–huhtikuussa. Kategorioita on neljä: kulttuuriperintökohteen konservointihanke, merkittävä tutkimus- tai digitointihanke, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta sekä koulutuksellinen tai muu kulttuuriperintötietoisuutta lisäävä hanke. Palkitut kutsutaan Euroopan merkittävimpään vuosittaiseen kulttuuriperintötapahtumaan European Heritage Congressiin, joka järjestetään ensi kesänä Madridissa. Palkintojuhlassa julkistetaan kuusi Grand Prix -voittajaa, jotka saavat 10 000 euron suuruisen pääpalkinnon. 
 
Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöä vaaliva kansalaisjärjestö ja kulttuuriperintöyhdistysten liitto, joka toimii 42 maassa Euroopassa. Suomessa toimii järjestön paikallisyhdistys Europa Nostra Finland ry (EuNoF). Yhdistyksen toimisto on Suomen Kotiseutuliiton toimiston yhteydessä Helsingissä. Europa Nostran päätapahtuma European Heritage Congress järjestetään itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Turussa. 
 
Lisätietoa
 
www.europanostra.fi  
www.europanostra.org 
 
Palkinnosta Europa Nostra Finlandin nettisivuilla 
www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/europa-nostra/palkinnot
 
Suomalaiset palkintokohteet kautta aikojen:
www.kotiseutuliitto.fi/toiminta/europa-nostra/suomalaiset-palkitut

 
Palkintokoordinaattori Heini Korpelainen, etunimi.sukunimi @safa.fi
Puh. 09 5844 4210, 040 724 0971.

 

Adoptoi monumentti -toiminta

Pirkanmaan maakuntamuseon Adoptoi monumentti -hanke kannustaa ihmisiä tunnistamaan, ottamaan omikseen ja tutkimaan omassa lähiympäristössään sijaitsevia kulttuurihistoriallisia kohteita sekä huolehtimaan niistä. Toiminta käynnistyi vuonna 2009, ja tällä hetkellä adoptoituna on 16 kohdetta valtaosin Tampereelta sekä lisäksi Lempäälästä, Pälkäneeltä, Mänttä-Vilppulasta ja Pirkkalasta. Tällä viikolla allekirjoitetaan lisäksi yksi uusi sopimus.
 
Adoptointi perustuu kirjallisiin sopimuksiin ja hoitotoiminta vapaaehtoisuuteen. Museo tarjoaa apua ja tukea sekä koulutusta, retkiä ja tapaamisia, joissa osallistujat voivat oppia uutta kulttuuriperinnöstä ja sen hoidosta sekä tavata muita vapaaehtoisia. 
 
Uusi toimintatapa on edellyttänyt paljon tutkimusta ja kokemusten keräämistä. Tätä on tehty myös kansainvälisellä tasolla. Toiminnan perusta on, että museo on mahdollistaja; kipinä ja halu tehdä jotakin kulttuuriperinnön hyväksi tulee olla jo olemassa. Näin museon työ ei ole ylhäältä alas kohdistuvaa sallimista ja neuvomista, vaan hyvinvointilähtöistä rinnalla kulkemista. Näin voi syntyä aitoa, kansalaislähtöistä, kulttuurisesti kestävää osallistumista. Visiona on, että kulttuuriympäristöä suojellaan ja vaalitaan ihmistä varten, yhdessä kansalaisten kanssa.
 
Arkeologiset kohteet
1. Aimalankangas, Lempäälä, Nurmen kyläyhdistys ry
2. Hääkiven kalmisto, Lempäälä, Ryynikän omakotiyhdistys ry
3. Kalkku Mustavuori, osa-alue A, Tampere, Suomi-Venäjä-seuran Messukylän osasto
4. Kalkku Mustavuori, osa-alue C, Tampere, Kalkun omakotiyhdistys ry
5. Kukkian kalkkikaivos, Pälkäne, Kuohijoen kyläyhdistys
6. Lentävänniemen lapinraunio, Tampere, Lentävänniemen koulu
7. Nuijanniemen lapinraunio, Mänttä-Vilppula, Pohjaslahti-Seura
8. Nuolialan röykkiö, Pirkkala, Nuolialan koulu
9. Pispalan pulteriaita, Tampere, Pispalan Moreeni ry
10. Pispalan punainen tukkitie, Tampere, Pispalan Moreeni ry
11. Pälkäneen rauniokirkko, Pälkäne, Pälkäneen rauniokirkon suojeluyhdistys ry
12. Reuharinniemen lapinrauniot, Tampere, Reuharinniemen lapinraunioiden adoptoijat ry
 
Rakennukset
13. Annikin kivikioski, Tampere, Annikin Tähti ry
14. Messukylän lainaviljamakasiini, Tampere, Messukylän perinneseura ry
15. Milavidan maakellari, Tampere, Olgan kellariryhmä ry
16. Lappi-Käpylän puhelinkoju, Tampere, Lapin Kaupunginosan Omakotiyhdistys ry
 
Lehdistökuva ja kuvateksti (vapaa julkaisuoikeus uutisoinnin yhteydessä)
 
1-reuharinniemi.jpg (1,3 mt)
Vapaaehtoisporukan upeasti hoitama Reuharinniemen lapinraunio on rautakautinen hautapaikka.
Kuva: Nina Luukko 2013

 

 Lisätietoa:  
Kulttuuriympäristöyksikön päällikkö
Tuija-Liisa Soininen, etunimi.sukunimi @tampere.fi puh. 0405201282

Yöveden kansanjuhla

Kulttuuriyhdistys Mäki, pelto ja metsä keskittyy toiminnassaan herättämään tietoisuutta 5500 ekr.  peräisin olevia Astuvansalmen kalliomaalauksia kohtaan. Yhdistyksen perustama työryhmä toteutti tanssi- ja äänimaisematapahtuman Yöveden kansanjuhla maalausten edessä kelluvalla lavalla 22. elokuuta 2015. Myös katsomo oli kelluva. Osa 300-henkisestä yleisöstä oli sijoitettu veneisiin. Kalliomaalaukset sijaitsevat Saimaan rannalla Ristiinassa keskellä erämaata, ja niille kuljetaan joko veneellä tai patikoimalla metsän läpi polkuja pitkin neljä kilometriä.  
 
Artistiryhmä oli kansainvälinen. Lavastajana toimi ranskalainen Marion Orfila. Tanssiryhmään kuuluivat Veli Lehtovaara, Mikko Hyvönen sekä yhdysvaltalainen Eleanor Bauer. Tapahtuman avulla haluttiin kasvattaa maalausten arvostusta paikallisesti ja herättää tietoisuutta siitä kansallisesti. Se saikin runsaasti huomiota paikallisissa sanomalehdissä ja tuotti runsaasti keskustelua paikallisen kulttuuriperinnön suojelusta ja arvostuksesta. Hanke rahoitettiin Mikkeliin kaupungin tuella sekä Leader-avustuksella.
 
Maalauksien löytämisen 50-vuotisjuhlia vietetään vuonna 2018. Kulttuuriperintökohteeseen liittyviä projekteja on monta. Niistä tärkein on perusinfrastruktuurin saaminen kohteeseen sen suojelemiseksi, mm. suojakaiteet ja valvonta vandalismin estämiseksi.

Lehdistökuva ja kuvateksti (vapaa julkaisuoikeus uutisoinnin yhteydessä) 

Astuva008 (3,5 mt)
Yhdysvaltalainen Eleanor Bauer nykytanssi- ja äänimaisemaesityksessä Kiven sydämellä. Esitys ammensi inspiraationsa suomalaisesta kansanperinteestä ja luonnosta.
Kuva: Niko Takala.

Lisätietoa:
Rauno Lauhakangas, puh. 050 529 4194, etunimi.sukunimi @helsinki.fi

Pieksämäen veturitallit

Pieksämäen kaupungin hankkeessa restauroitiin Pieksämän historiallisen rautatieaseman veturitallit ja rakennettiin keskeisellä paikalla sijaitsevasta rakennuksesta toiminta- ja liikekeskus pieksämäkeläisille. Puoliympyrän muotoisessa rakennuksessa on 16 tallia, joista osa on välikerroksellisia. Restauroidut julkisivut, puiset pylväät ja laajat tiiliseinät muistuttavat rakennuksen 1800-luvulle ulottuvasta historiasta.
 
Entisellä veturien kääntöpaikalla on uusi katettu aukio Veturitori, joka toimii kaupungin nykyaikaisena kokoontumispaikkana, erityisesti kylminä talvikuukausina. Tässä isossa teräs- ja lasirakennelmassa järjestetään myös konsertteja ja muita tapahtumia.

Lehdistökuva ja kuvateksti (vapaa julkaisuoikeus uutisoinnin yhteydessä) 


Veturitori
(1,2 mt).
Kuvateksti: Puolikaaren muotoisen veturitallirakennuksen keskelle rakennettiin uusi katettu tori. Toria käytetään kaupunkilaisten oleskelutilana sekä konserttien ja muiden yleisötilaisuuksien pitopaikkana. Kuva: Pieksämäen mediapaja.
 

Lisätietoja
Reijo Raitio,
 etunimi.sukunimi @pieksamaki.fi, puh. 044 588 2523.


Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan suojamuuri

Kymijoen Verlankosken äärelle 1800-luvun lopulla toimintansa käynnistäneen Verlan puuhiomon ja pahvitehtaan toiminta edellytti suoraa koskivoimaa, ja sen vuoksi tehdas oli rakennettu yhdeltä sivultaan koskeen rajoittuvaksi. Tehtaan graniittisen seinän alaosa toimi samalla voimakanavan toisena reunana, ja vettä on tihkunut, vuotanut ja tulvinut sisälle tehtaaseen. Tehtaan toimiessa tästä ei ollut haittaa, sillä prosessiin kuulunut virtaava vesi ehkäisi ongelmien syntymisen. 
 
Vuonna 1964 suljettu Verlan tehdas avattiin Suomen ensimmäisenä tehdasmuseona vuonna 1972. Koskeen eri aikoina rakennetuista vesivoimaloista on kaksi edelleen toiminnassa. Unescon maailmanperintölistalle Verla nimettiin vuonna 1996. Vedestä – entisestä toiminnan edellytyksestä – oli muodostunut vuotojen ja tulvien myötä uhka kohteen säilymiselle. Tätä uhkaa torjumaan suunniteltiin ja rakennettiin voimakanavaan vesimassat tehtaasta erottava suojamuuri.
 
Maisemaan integroitu, mittava suojamuuri muodostaa kanavalle toisen reunan, heikentämättä kuitenkaan vesivoimatuotannon edellytyksiä. Suojamuuri mitoitettiin korkeammaksi kuin vastakkainen, kanavan vanha reuna, joka toimii tulvatilanteissa kanavan ylivuotoreunana. 
 
Suojamuurin lisäksi museo sai uuden, mielenkiintoisen ulkotilan suojamuurin ja tehdasmuseon väliin, joka kuitenkin alistuu olemassa olevalle, säilytettävälle tehdasympäristölle sekä maisemalle.  Se mahdollistaa kanava-alueen havainnollisen esittelyn, tehtaan pääjulkisivun restauroinnin, avaa näkymiä vanhoihin kanavarakenteisiin ja toimii osana alueen ulkotilassa kulkevaa historiapolkua. 

Lehdistökuva ja kuvateksti (vapaa julkaisuoikeus uutisoinnin yhteydessä) 
 
Verla_suojamuuri_2015.JPG
Suojamuuri kuvattuna voimalaitoksen suunnasta. Kuva: Teiju Autio.
 
 

 

 

Lisätietoja: 
Museonjohtaja Ville Majuri, puh. 020 415 2206,
etunimi.sukunimi @upm.com