Lausunto ehdotuksesta luopua Suomen käsityön museon ylläpidosta kaupungin varoilla

Suomen Kotiseutuliiton lausunto Jyväskylän kaupungille ehdotuksesta luopua Suomen käsityön museon ylläpidosta kaupungin varoilla

Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyy ehdotus ”selvitetään mahdollisuus luopua Suomen käsityön museon ylläpidosta kaupungin varoilla”. Perehdyttyään asiaa selvittäneen työryhmän raporttiin Suomen kotiseutuliiton kanta on alla mainituista syistä seuraava: selvitetyistä vaihtoehdoista vain vaihtoehto 0 eli nykytilanteen säilyttäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti realistisin vaihtoehto niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.

Suomen käsityön museon juuret ulottuvat senaatin perustamispäätökseen vuonna 1888. Museo toimi sekä itsenäisenä että taideteollisuusmuseon yhteydessä vuoteen 1933, jolloin karttuneet kokoelmat varastoitiin. Toiminta päätettiin aloittaa uudelleen 1980-luvulla, jolloin museo päädyttiin sijoittamaan ”sijaintikilpailun” jälkeen Jyväskylään.

Suomen kotiteollisuusmuseo (vuodesta 1997 Suomen käsityön museo) aloitti toimintansa vuonna 1982 Seminaarinkatu 32:ssa kaupungin entisessä lainajyvästö- ja kirjasto-rakennuksessa. Vuonna 1992 nimitettiin maamme ensimmäiset valtakunnalliset erikoismuseot. Suomen kotiteollisuusmuseo sai tuolloin tämän statuksen, jonka saaneita museoita on maassamme tällä hetkellä 16 (joista 7 sijaitsee pääkaupunkiseudulla). Vuonna 2000 museo muutti sitä varten peruskorjattuihin tiloihin Kauppakatu 25:een.

Suomen käsityön museosta on muodostunut valtakunnallisen asemansa mukainen alansa aktiivinen erikoismuseo. Sen ainutlaatuiset jatkuvasti karttuvat kokoelmat kattavat koko maan ja ovat siten tänään olennainen osa maamme käsi- ja taideteollisuusalan jokapäiväisessä käytössä olevaa tieto- ja taitoresurssia. Museolla on lisäksi laajat kansainväliset yhteistyötahot. Suomen käsityön museo on kävijämäärältään (2013: 36 198 kävijää) yksi Jyväskylän suosituimpia museoita. Vuosittaisia verkkosivulla kävijöitä on noin 45 000.

Maamme sivistyneistön ideoimat ensimmäiset kansallispuvut esiteltiin 1880-luvulla. Ajan myötä maakunnittain ja pitäjittäin koottujen ja nimettyjen kansallispukujen mallipukuja valmistui asiantuntijoiden toimesta niin, että niitä on tänään noin 400, puolet suomenkieliseltä ja puolet ruotsinkieliseltä alueelta.

Suomenkielisen alueen kansallispukujen käyttöä edistämään perustettiin Suomen kotiseutuliiton yhteyteen vuonna 1979 Suomen kansallispukuneuvosto, jonka asiantuntijaelimenä oli pukujen kokoamistyöstä vastaava kansallispukuraati. Suomen kotiteollisuusmuseoon perustettiin vuonna 1992 Suomen kansallispukukeskus, johon kansallispukuneuvoston toiminnot siirrettiin vuonna 2010. Kansallispukuihin liittyvän valtakunnallisen asiantuntijuuden keskittäminen Jyväskylään saatiin päätökseen kun Jyväskylän kaupungin, Kansallispukujen ystävien ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisten pitkällisten neuvottelujen jälkeen kansallispukutoimintoihin liittyvät sopimukset allekirjoitettiin vuonna 2013.

Jyväskylän kaupungin selvitystyöryhmän selvittämät vaihtoehdot ovat seuraavat:

  • Vaihtoehto 0: Suomen käsityön museon nykytilanne säilyy, Suomen käsityön museo ja Kansallispukukeskus jatkavat toimintaansa Jyväskylän museopalveluihin kuuluvana valta-kunnallisena erikoismuseona.
  • Vaihtoehto 1: Suomen käsityön museo siirretään säätiön ylläpitämäksi.
  • Vaihtoehto 2 a: Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museon toiminta lakkaa.
  • Vaihtoehto 2 b: Jyväskylän kaupunki luopuu Suomen käsityön museon ylläpidosta ja museo muuttaa toiselle paikkakunnalle.

Suomen Kotiseutuliiton kanta on, että museon siirtäminen säätiölle on varsin epävarma vaihtoehto sekä edellytettävien uusien perustajajäsenten että toiminnan jatkuvuuden takaavien pääomien vuoksi. Museon siirtyminen toiselle paikkakunnalle on jo kokoelmien omistuspohjan vuoksi haastava prosessi, joka toimi lisäksi heikentäisi merkittävästi Jyväskylän asemaa valtakunnallisesti merkittävänä kulttuurikaupunkina. Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottamisen kannalta olennaisinta on, ettei mikään lakkauttamis- ja luopumisvaihtoehdoista tuota kokonaisvaltaisesti laskien merkittäviä säästöjä.

Kaiken kaikkiaan Suomen Kotiseutuliitto painottaa, että Suomen käsityön museon aseman uhanalaisuus ja jopa mahdollinen lakkauttaminen vaarantavat sekä ainutlaatuisten museokokoelmien säilyvyyden ja käytettävyyden että työntekijöiden saavuttaman asiantuntijuuspääoman. Tilanne on uhka sekä koko suomalaisen käsi- ja taideteollisuuden kehitykselle että kulttuuriperintöömme olennaisesti kuuluvien kansallispukujen tulevaisuudelle.

Helsingissä 7.4.2014
Suomen Kotiseutuliitto

Lausuntoja ja julkilausumia