Suomen kesä: Päivästä päivään


Kesä tyylikkäässä paketissa


28.10.2014

Nirkko, Juha: Suomen kesä: Päivästä päivään.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Kirjokansi 49. 2014.
216 s.

                     Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Kun mennyt kesä muistetaan vain helteistään, eikä kukaan saa mieleensä kesäkuun viileitä (paitsi ne, joilla oli alkukesästä lomapäivät), on aika tutustua suomalaiseen kesään yhteen pakettiin koottuna. Näin on tehnyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston kävelevä google Juha Nirkko. Hänen uusin arkistoaineistoon ja etno-folkloristiseen tietämykseensä perustuva teos todella tarjoaa tekstiä, itse asiassa kalendaariblogeja tai miniesseitä, kesän jokaiselle päivälle. Eikä kyse ole pelkästään viime kesästä vaan suomalaisesta kesästä kautta aikojen, menneistä ja myös tulevista.

Jokainen kesän kuukausi alkaa alkusivulla, jossa selitetään kuukauden nimen tausta, heitetään tietoja keskimääräisestä säästä ja sademääristä. Jokaisen päivän sivulla on sen päivän kalenterin nimipäivät tulevalta vuodelta 2015 ja vuodelta 1864. Tekstit kertovat kyseiseen päivään liittyvästä kansanperinteestä, tavoista, vähän uskomuksistakin ja muista kesäpäivään liittyvistä asioista. Leipätekstiin on sijoitettu suoria lainauksia Kansarunousarkiston kokoelmista, kirjallisuudesta tai muista lähteistä. Lisäksi joka sivulla on pari kolme dokumenttitietoa eri vuosilta, ilmeisen sattumanvaraisesti haettuja. Merkittäviä tapahtumia, henkilöiden syntymiä ja kuolemia, ei vain Suomesta vaan kautta maailman.

Otetaanpa esimerkki. Ensimmäinen päivä kesäkuuta, Teemu, Nikodemus (2014) ja Nikodemus (1864). Teemana on suvivirsi, kuinkas muuten. Ruotsalaista kevätlaulua Den blomstertid nu kommer on laulettu Ruotsissa ja Suomessa yli kolmesataa vuotta. Kerrataan laulun historia ja todetaan viime vuosien ahdasmielisten kiistely sen liiallisesta kristillisyydestä. Ja sitten annetaan näytteet virsikirjoista vuodelta 1701 ja 1886 sekä stadin slanginkielinen versio vuodelta 2011. Tietoiskuina todetaan, että kesäkuun ensimmäisenä vuonna 1919 kieltolaki alkoi Suomessa, Marilyn Monroe alias Norma Jean Baker syntyi Los Angelesissa vuonna 1926 ja Neloskanava aloitti lähetyksensä vuonna 1997.

Umpimähkään avattuna siirrytään päivään 6. heinäkuuta. Esa ja Esaijas ensi vuoden almanakassa, Esaias vuonna 1864. Nykyisin Eino Leinon päivä, Runon ja suven päivä. Kyseisen uuden merkkipäivän aloitteentekijänä ja julistajana oli kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa 6.7.1992 Kajaanin Sana ja sävel -tapahtumassa. Idea oli tullut Veikko Sinisalolta. Kokkolalaisen kirjailija Elvi Löhösen aloitteiden pohjalta päivä saatiin kalenteriin ja on nykyisin myös vakiintunut liputuspäivä. Ja aukeamalla tarjotaan sitten kulttuurikaskuja Eino Leinosta. Vuosien varrelta tietoiskussa todetaan, että vuonna 1785 dollarista tuli Yhdysvaltain rahayksikkö, Kylli-Täti, Kylli Koski syntyi Ruskealassa vuonna 1906 ja John Lennon ja Paul McCartney tapasivat ensi kerran vuonna 1957.

Seuraava otos elokuulta. Nimipäivä 10.8 on Laurilla, Lassilla ja Lassella ja vanhassa kalenterissa Laurilla. Päivän otsikkona on ”Halstrattu rahastonhoitaja”. Teksti kertoo pyhästä diakoni Laurentiuksesta joka kärsi marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen vainoissa tuona päivänä vuonna 258. Hänen juhlapäivänsä vietto aloitettiin jo 300-luvulla. Keskiajalla Suomessakin Pyhä Lauri oli suosittu kulttihahmo ja hänen nimisiään kirkkoja on säilynyt Lohjalla, Vantaalla (Helsingin pitäjän kirkko). Hän on kirjojen, kirjastojen, muiden tulenarkojen paikkojen ja tulen käsittelijäin suojelija. Hänethän legendan mukaan poltettiin halstarilla! Hänen attribuuttinsa ovatkin kirja toisessa kädessä ja halstari toisessa.  Lauri on myös oluenpanijoiden, diakonien ja mehiläistarhaajien suojelupyhimys. ”Lauri lampaan keritsee, Perttuli humalat silpoo” toteaa kansanomainen sananparsikalenteri. Vuonna 1628 Vasa-laiva upposi neitsytmatkallaan Tukholmassa, Candid Camera alkoi Yhdysvaltain TV:ssä vuonna 1948 ja Kari Suomalainen kuoli vuonna 1999.

Kesäpäivien aiheet liikkuvat perinteisen kalendaariperinteen lisäksi vaikkapa hirvikärpäsissä, muumien maailmassa, kesäjalkineissa, mätäkuussa, veneretkillä, ampiaisissa, mansikoissa, juhannusruuhkissa, mattopyykillä. Siis kaikessa, mitä kesään kuuluu. Nirkon teksti on joutuisaa, sulavaa ja hetkittäin jopa hieman satiirista, mutta alati asiantuntevaa.

Teoksen graafinen suunnittelija Ana Mitrunen on onnistunut erinomaisesti. Kuvitus, jonka lähteistö esitetään takasivulla, on kuhunkin päivään ja päivän tekstiin sopiva, eri arkistoista poimittua, lehdistä leikeltyä, varta vasten kuvattua tai yksityisarkistoista lainattua. Kirjan lopussa on myös laaja lähdeluettelo kirjallisuudesta, internetistä ja arkistoista.

On hienoa, että SKS:n arkistotutkijalla riittää innostusta työpäivän rutiinien lisäksi tehdä myös tällaista työtä, joka tarjoaa luettavaa arkiston aarteista ja jakaa myös sanomaa hienosta kansanperinteestämme. Suosittelen kirjaa kaikille ja ennen kaikkea niille, jotka haluavat tietää, mitä kunakin kesän päivänä on tapahtunut ja tapahtuu. Sopii erinomaisen hyvin kesämökkituliaisiksi ja joulupakettiin.

 

Lassi Saressalo

 

Tiedustelut: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura , p. 0201 131 222. Kirjaa myy SKS:n Kirjamyymälä, Mariankatu 7, Helsinki (myös verkkokauppa).