Punainen Tampere: Opas

 

Eespäin, eespäin!


17.7.2015

Heinonen, Linda (käsikirjoitus): Punainen Tampere. Opas. Työväenmuseo Werstaan julkaisuja. 2015. 256 s.

 

                              Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Kun kustantajana on Työväenmuseo, on kaiketi luontevaa, että Tamperetta esittelevän opaskirjan nimeen liitetään käsite punainen. Se taas viittaa työväenliikkeen kansainväliseen symboliväliin, nyt jo kovastikin haalenneeseen. Mutta yhtä kaikki, Werstaan järjestyksessä neljäs opaskirja tarjoaa Tampereeseen, tamperelaisuuteen ja vähän naapureihinkin oman näkökulmansa, jossa ajatuksellisessa keskiössä ovat paikat ja myös tapahtumat, jotka käsikirjoittaja (ja kaiketi myös takana oleva, mutta mainitsematon työryhmä) liittää työväenliikkeeseen, ja tamperelaisittain poliittisesti värittyneisiin ajanjaksoihin ja symboleihin.

Kuitenkin opasta selatessa askarruttaa, miksi Juice Leskinen kytketään punaiseen väriin. Tai Pispalan kirjastoyhdistys, jolle turvapaikan järjesti kokoomuslainen virkamies porvarillisen lautakunnan suostumuksella. Tahi vanhaan makasiiniin rakennettu ravintola Mylläri, jonka omistaja lienee aika kaukana työväenliikkeestä. Tosin makasiini on punatiilinen ja näin ajatellen koko Tampereen kansallismaiseman ilme on poliittisesti sitoutumattoman punainen. Tai Vastavirtaklubi ja anarkistinen ajatusmaailma mustine symboleineen ja muut vaihtoehtoliikkeet, jotka oppaassa vilahtelevat – miten niin punaisia?

Aiemmin Werstas on opassarjassaan julkaissut oppaat: Hyörykonemuseo (2008), Finlaysonin alue (2009), Tekstiiliteollisuusmuseo (2010) ja Työväenmuseon oppaan, Meirän kaupunki (2010), joten nyt on avauduttu itse museomiljööstä laajemmalle tarkastelemaan koko Tamperetta, toki museon aatteellisesta näkökulmasta.

Mutta sitten itse oppaaseen. Linda Heinonen on saanut tiivistettyä kohteensa naseviin, mutta selkeisiin teksteihin, joita täydentää mainio kuvakerronta ja joihin kohteisiin kulkijan ohjaa Juho Tuomisen ja Emmy Kurjenniemen oivaltavat, joskin alussa lukemisen oppimista vaativat kartat. Etu- ja takasisäkansien yleiskartta vie ulkopuolisemmankin opastettavan oikeille kulmille ja päälukujen kaupunginosakohtaiset lähikartat tarjoavat käytännön mahdollisuuden osua kulloinkin oikealle kohdalle, vaikkei Tamperetta tuntisikaan. Kun tähän vielä laskee mukaan Kati Lehtisen oivaltavan taiton, ollaankin oppaassa, jota kelpaa näyttää ja käyttää.

Opas lähtee aika perinteisesti liikkeelle Tammerkosken tehdasyhdyskunnista, sivuaa lyhyesti wrightiläisen työväenliikkeen tavoitteet, mutta tarjoaa näkymän tehtaisiin, tehdasmiljöisiin ja tehtaalaisiin sekä työväenliikkeen eri vaiheisiin. Kun siirrytään työväen asuinalueille, Amuriin, Punakylään ja Pispalaan, ollaan tamperelaisuuden ytimessä. Kierros kierrokselta matka etenee kaupunginosasta toiseen, käväisee funktionsa muuttaneissa tehdasrakennuksissa niin Tammelassa, Epilässä, Lapinniemessä kuin Hatanpäälläkin ja samalla katselee tehtaalaisten asuntoalueita, ajanviettopaikkoja, kapakoita ja myös herrojen jättämiä kulttuurimuistomerkkejä. Olisin halunnut mukaan myös Vanhan kirjastotalon, tehtailija Aaltosen lahjoittaman sivistyslaitoksen, jonka kabinetissa aikoinaan kokoontui tamperelaisen työläiskirjallisuuden kovin kärki ja jossa kansa haki itselleen kirjallista sivistystä.

Neljännesvuosisadan Tampereella asuneena teos tuo mieleen muistoja, käytännössä kaikki sen kohteet ovat ainakin jollain tavalla tuttuja, mutta tekstistä löytää myös uusia mielenkiintoisia nyansseja lisäämään nostalgialukemista. Oppaan lopussa on napakka lähdekirjallisuusluettelo keskeisiin Tamperetta ja sen kaupunginosia kuvaaviin teoksiin. Siinä kiinnittää huomion Tampereen kaupungin kustantamiin kaupunginosakirjoihin, joita lienee jo julkaistu kolmisenkymmentä.

Loppusivuilla ei malteta olla käväisemättä Nokialla ja Valkeakoskella, mikä ehkä hieman oudoksuttaa, kun vilkaisee oppaan otsikkoa. Mielelläni näkisin Werstaan tuottavan erikseen laajemman Pirkanmaan teollisuusyhteisöjä sisältävän oppaan Killinkoskineen, Mänttöineen ja Pirkkaloineen.

Mutta kelpo opas Tampereeseen – omine reunaehtoineen.

 

Lassi Saressalo

 

Tiedustelut: teosta myy mm. Työväenmuseo Werstas