Lählätti min tänne Iittih: Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana


Nii murhan työmaan lykkäs


27.7.2015

Iiskola, Pertti et al: Lählätti min tänne Iittih. Iittiläistä elämänmenoa Aino Vallin kuvaamana. Iitin Kotiseutuyhdistys r.y. 2015. 250 s.

                                          Takaisin Kirjamakasiiniin

 

”Mie vaan levitän nää hielat täh tiel” sanoi Ryypön mummo, kun oltiin hakemassa häntä nuorimman pojan 60-vuotispäiville Valkealassa. ”Perustelut ontuvat, mutta paikallistaminen meni nappiin” totesi professori Alhoniemi, kun palautti murretentin vastauksia. Siinä omakohtaiset kokemukseni Iitin murteesta, jota maisteri Aino Valli kokosi 1920-luvulla 43000 sanalipun verran ja työsti ajan myötä niistä viisituhatta sivua laajan Iitin ja Jaalan etymologis-kansatieteellisen sana- ja perinnekirjan, joka julkaistiin postuumisti Iitin kunnan 450-vuotisjuhlavuotena 1989.

”Kun ne rohvessyörit min nys siit lählätti tänne Iittih suureh ja vaivanaloiseh hommah, nii ne käski min kuvaah kaik vanhat työt, kapinneht sen semmottiset. Mum milläs mie velkahii opinkkävijä mitän kuvasin!! Näin kertoi omalla iittiläisellä murteellaan sanastus- ja keruutyönsä alkua ja siihen liittyvää valokuvakokoelmaa maisteri Aino Valli luovuttaessaan hallussaan olleen kuvakokoelman Sanakirjasäätiölle. ”Velaks mie en ilennyk kuva-aparaattii ostaam muk kum mie siit sain säätijöst ensimmäisel litviikkim, nii kohlasteh mie hankin vähäsen koneholevan, nyv vaa sellassen halvemparkasen, nii ko siit näist kuvistkih näätten.”

Ja vaikka kuvauslaite olikin vähän halpa ja huononlainen, sen avulla Valli talletti ainutlaatuisia otoksia iittiläisestä kansanelämästä ja iittiläisistä murteentaitajistaan tuleville sukupolville ihmeteltäväksi.

Anni Vallin murrekeruun aineistoista ja ainutlaatuisista valokuvista Iitin Kotiseutuyhdistyksen aktivistit ja iittiläisestä kansankulttuurista kiinnostuneet kaksitoista kirjoittajaa ovat koonneet teoksen, joka kunnioittaa ääriuutteran kerääjän ja tallentajan Aino Vallin elämäntyötä ja on samalla kunnianosoitus katoavalle iittiläiselle kielimuodolle ja kansankulttuurille.

Teoksessa tarkastellaan Aino Vallin elämää ja hänen työtään Iitin ja Jaalan murteiden sanastustyössä. Hän kulki talosta taloon, torpasta torppaan, kuunteli ja kerrotti kanssaihmisiään. Itsekin murteentaitajana – kotiseudullaan kun kulki – hän sai ihmiset muistelemaan, puhumaan arjesta ja pyhästä ja näin vuosien mittaan koostui Suomen suurin yhden murteen sanakokoelma kontekstitietoineen. Sanastus ei ole helppoa, murremuotojen kirjaaminen tarkekirjoituksella on hidasta ja Vallin työmenetelmänä olikin kirjata muistiin saamansa ja kirjoittaa ne välittömästi sanalipuille arkistoon vietäväksi. Keruu-urakan jälkeen hän käsitteli vuosikausia saamaansa saalista ja työsti yllä mainitun sana- ja perinnekirjan, jonka valmistumista ei kuitenkaan ehtinyt enää nähdä.

Yhtä tärkeää kuin sanastus- ja murteentallennustyön hedelmät, ovat tässä teoksessa Aino Vallin erinomaisen kertovat valokuvat entisestä Iitistä. Kun kuviin vielä liittyy iitinmurteinen kuvateksti, ollaan aika syvällä siinä maailmassa, jota Aino Valli koko elämänsä ajan halusi kuvata. Ja kun tekstiin vielä liittyy muistitietoa tapa- ja uskomusperinteestä, ei juuri parempaa voisi tarjota. Vaikkapa kuva, jossa ollaan tekemässä vihtoja: ”Ku ensimmäisel uulel vihlal kylpöö kesäl, nii sit ku tulee saunast pois, siit pitää kääntyvät takaperij ja lalvast ottaa vihtaa kiinnij ja heittää vasemman olkapäänsä ylittes saunankatolle. Jos tyv kääntyy kirkkoo kohlen, nii siit sinä vuonna kuolee”. Tai kuvateksti, joka kertoo takassa palavasta tulesta: ”Nii se ol ennen täskih suora totto, kivist tehty, ettei sauhu sisäh tulluj ja siit risoi pantih koivuhaaruh että lämmin ei ulos päässy. Ei sit pielttii ollu.”

Kirjan artikkelit kertovat Aino Vallin elämästä ja sijoittavat ne iittiläiseen maailmankuvaan ja osaksi nykyiittiläistäkin identiteettiä. Kaiken kaikkiaan hieno ja kunnioittava muistoteos naisesta, joka tallensi Iitin!

Niin, tuo otsikon murha tarkoittaa suurta.

 

Lassi Saressalo

 

Tiedustelut: Teosta saa Iitin kirjastosta, Iitin kunnan Monitorista, Vuolenkosken kyläpisteestä, Iitin kirkonkylän kylätalolta, Jaalan Seolta ja Iitin Kotiseutuyhdistykseltä (eila.metsapelto(at)gmail.com).