Onnenpäivät Oppolassa - Kyläkirja Oppolasta

 

Kaihoa Karjalaan


28.8.2015

Itkonen, Tea ja toimituskunta Saini Knuuttila ja Jyrki Tiittanen: Onnenpäivät Oppolassa. Kyläkirja Oppolasta. Jaakkiman pitäjää, Kurkijoen kihlakuntaa, Viipurin lääniä. Suur-Jaakkimalaiset ry. Porvoo 2014. 573 s.

                                                Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Ensinnäkin on syytä kiittää etu- ja takasisäkansien karttaa, johon on merkitty kaikkien tulevilla sivuilla esiteltävien 15 kantatilan 64 talon paikat. Erillisenä liitteenä on lisäksi maanmittauslaitoksen saman alueen topografinen karttakooste 1920-luvulta, johon on lisätty myöhempien nimistönkeruiden tarjoamia toponyymejä. Kun vielä tekstisivuilla esitetään Jaakkiman sijainti Laatokan länsirannalla, ollaankin jo selkeästi kartalla.

Kuten kyläkirjat jo luonteensa vuoksi ovat, on tämäkin teos käytännössä taaksepäin katsova. Se on luonnollista, onhan Jaakkima ja sen myötä Oppolan kyläkokonaisuus osa luovutettua Karjalaa. Kirjan viimeisillä sivuilla palataan kuitenkin Oppolaan viidenkymmenen vuoden kaipauksen jälkeen, mutta tuntuu siltä, että tällaiset kotiseuturetket enemmänkin lisäävät menetyksen tuskaa kuin tarjoavat lohtua.

Kaikki alkaa asutuksen historiasta, 1500-luvulle ulottuvasta dokumentoinnista ja Jaakkiman pitäjän taustasta lähinnä asiakirjojen ja aiemman historiatutkimuksen lähteistä. Käytännössä kirja perustuu laajaan haastattelumateriaaliin ja alkusivuilla kuvataankin sotia edeltävää maalaisyhteisöä erilaisin elinkeinoihin ja maaseututyöhön liittyvin muisteloin. Nämä ulottuvat itse koetuista elämyksistä, elämän sirpaleista, jotka hajanaisuudessaankin tarjoavat näkymän entiseen elämään entisessä Karjalassa. Mutta myös evakkoväestön toinen ja kolmaskin sukupolvi on osallistunut aineiston kokoamiseen haastattelemalla vanhempiaan ja tarjoamalla yksityisalbumeista kuvamateriaalia selityksineen. Tätä aineistoa käytetään myös teoksen loppupuolella, kun tarjotaan kuvia hengellisestä elämästä, koulunkäynnistä, arjen askareista, perhejuhlista, kuolemisesta ja viimeisestä matkasta. Lukija saa maistaa piirasta ja paistia, käydä postissa, soitella sentraalin kautta asioitaan, kuunnella radiota, ja viettää vuotuisjuhlia. Sota-aika nousee esiin viimeisillä kymmenillä sivuilla – matka talvisodan evakkoon, paluu Jaakkimaan asemasotavaiheen aikana ja uusi lähtö ja sijoittuminen vieraisiin oloihin Alatorniolle, Karunkiin, Ylitorniolle, Tervolaan ja Muurolaan – siis todella kauas Laatokan rantaseutuvilta. Sota-aikaa seurataan myös taistelukuvauksin ja -muisteloin.

Teoksen keskeisin sisältö entisen elämän muistelemisen rinnalla on kuitenkin laaja ja perusteellinen katsaus jokaisen 15 kantatilan 64 talon ja niiden asukkaiden historiaan. Nyt eletään arki- ja juhlaelämää yksityiskohtaisesti kunkin talon asukkaiden näkökulmasta. Mukana on myös jokaisen talon asukkaiden sukujuontoa ja tältä osin teos palvelee myös sukututkimuksesta kiinnostunutta. Sukuselvityksiä ei kuitenkaan ole viety kovin kauas, jotta ote todellisesta elämästä ei herpautuisi.

Taitollisesti Tea Itkonen / Artea on onnistunut erittelemään kunkin kantatilan talot omalla juoksevalla numerollaan, joka sijoitetaan tekstisivun ylänurkkaan perushenkilötietojen yläpuolelle. Numerot viittaavat alussa mainittuihin sisäkansien karttoihin. Idean oivaltaminen kestää tovin, mutta kun se on auennut, tarinat sijoittuvat maantieteellisestikin ymmärrettäville paikoille kyläkarttaan. Muutenkin taitto on selkeä ja onnistunut. Talokohtainen esittely tuo toki paljon sellaisia yksityiskohtia, jotka eivät voi ulkopuolista lukijaa kiinnostaa, mutta lukijakuntahan koostuukin käytännössä pääasiallisesti oppolalaisista ja heidän jälkeläisistään.

Kuvamateriaali on luonnollisesti mustavalkoista yksityisalbumiaineistoa kunnes lähdetään 1990-luvun kotikylämatkoille, joiden kertomuksia elävöittävät värilliset turistikuvat.

Kertojien osuudet tekstistä on huolellisesti dokumentoitu, samoin kuvien lähteet. Henkilöiden tunnistaminen on pääsääntöisesti onnistunut.

Varsin tukeva paketti entisestä elämästä, kiitokset tekijöille ja muistelijoille.

Lassi Saressalo

 

Tiedustelut: Suur-Jaakkimalaiset ry: seppo.saari (at) elisanet.fi