Elämäjärvi – Kolmesataa savua


Elämää Elämäjärvellä


9.9.2015

Siidorow, Tuija (toim.): Elämäjärvi. Kolmesataa savua. Elämäjärven kyläseura Ry. Vaasa 2014. 2. tarkennettu painos. 245 s.

                               
                                                  Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Elämäjärvi sijaitsee raja-alueella, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan rajan eteläpuolella, Novgorodin ja Ruotsin vuoden 1323 rajan Ruotsin puolella, entisessä Vaasan itäisessä vaalipiirissä, Savon laidalla, Kymijoen virtaama-alueen pohjoisilla latvavesillä. Siis Pihtiputaalla.

Näin on Elämäjärven ja sen naapurikylien maantieteellinen paikka löytynyt. Elämäjärven kyläkirjan takakanteen on liimattu tasku, johon on taiteltu peitepiirroksenomainen kartta Elämäjärvestä ja sen kolmestasadasta entisestä ja nykyisestä talosta tai talonpaikasta, kesämökit mukaan lukien. Kartassa on luettelo numeroitujen talojen nimistä ja niiden ensimmäisistä asukkaista. Hieno oivallus ja mainio selkeä toteutus, mistä kiitokset Kari Parkkoselle, Paavo Siekkiselle ja Vesa Kumpulaiselle.

Toinen erikoisuus ovat sivujen 132 ja 145 väliset Vesa Kumpulaisen lyijykynäpiirrokset talonpoikaisista esineistä ja interiööreistä. Kolmantena nostaisin esiin onnistuneen kuvituksen, erityisesti suurten sivun kokoisten värikuvien kauneus sykähdyttää. Myös vanhat tilannekuvat pakottavat katsomaan tarkkaan ja samalla syventymään itse tekstiin.

Neljäntenä ja tärkeimpänä huomio kiintyy toimittaja Tuija Siidorowin taitoon koostaa kymmenien ja kymmenien haastattelujen tuottama laaja kansanelämänkuvausaineisto joustavaksi, tyylillisesti tasapainoiseksi tekstiksi, joka juoksee asiasta toiseen hengästymättä, mutta samalla ikävystyttämättä vierastakin lukijaa.

Elämäjärven nimen taustasta kirjan tarina itse asiassa alkaa. Vanhan kansanetymologian mukaan, johon joku tutkijakin on haksahtanut, nimi tulee suomen kielen elämästä ja elämisestä, mutta viimeistään vuonna 2012 professori Janne Saarikivi saattoi julkistaa näkemyksen, jonka mukaan kyse ei ole elämästä vaan saamelaisperäisestä muodosta, joka merkitsee ylhäällä olevaa, mutta joka sittemmin on tajuttu suomen kielen elämä-sanan synonyymiksi. Ja karttaa katsoessa Elämäjärvi sijaitseekin vesistön yläpäässä, joten etymologialla on myös maantieteellinen selitys.

Kyläkirjagenrelle ominaisesti lähdetään liikkeelle jääkauden jälkeisistä ajoista, vanhasta lappalaiskulttuurista, joka hiljalleen sulautui 1500-luvulla alkaneeseen talonpoikaisasutukseen ja jonka siitajärjestelmä hajosi hämäläisen eräomistuksen ja savolaisen uudisasutuksen vaikutuksesta. Kulttuuriympäristöasioista kiinnostuneelle on mielenkiintoista lukea 1800-luvulla alkanutta Kortteisjärven kuivatustyötä heinämaaksi ja sen lopullista kuivattamista siirtoväen asutustiloiksi toisen maailmansodan jälkeen. Tämä järvien kuivatuskysymys on kiinnostanut ympäristötutkijoita, muuttihan se suomalaista maalaismaisemaa ennenkuulumattomalla tavalla lähes kaikkialla maassamme. Enpä uskoisi, että nykyään kukaan uskaltaisi edes leikillään ehdottaa perinnemaisemajärven kuivattamista käyttömaaksi, vaikkapa golfkentäksi.

Teos esittelee Elämäjärven kyläelämää sellaisena kuin sen muistitieto saattaa kertoa. Ajanjakso ulottuu reilun sadan vuoden päähän ja täydennystä kertomukset saavat faktalähteistä aina kun tarvitaan. Mutta kertomukset ja niiden mosaiikki nousevat esiin ja toimittaja on pystynyt niistä kutomaan elämäjärveläisen näköisen kudoksen. Sota-aikoja tietenkin muistellaan, nyt pääosin kotirintamakuvauksin, kyläkoulun satavuotinen tarina tulee käytyä läpi ja paripulpeteissaan vakavina kädet ristissä valokuvaajaa totisena katsovat koululaiset saavat mielen herkistymään ja katsojan miettimään, mitähän noillekin lapsosille sittemmin on käynyt. Maalaiskylän käsityöläiset kuvataan ja kerrotaan ja nimeltä mainitaan. Yhteen aikaan tienristillä seisoi kansakoulu, kolme kauppaa ja posti. Nyt ei mikään niistä enää toimi. Viimeinenkin kioski, kylän nuorison kohtauspaikka, lopetti toimintansa 1990-luvulla.

Metsästys, kalastus, urheilutoiminta, yhdistystoiminta ja paikalliset ruokaerikoisuudet saavat osansa. Loppuluku kertoo, kuinka kyläyhdistys kunnosti eurolla ostamansa vanhan maamiesseuran talon toimivaksi kylätaloksi. Kuin kaiken herkkuna esitellään kuuluisia kyläläisiä kansanedustaja, maaherra, Antturi Jämsénistä Parkkosen sisaruksiin, joista Virve voitti Lavatähti-kilpailun vuonna 1999 ja Ville ylsi vuoden 2012 Eurovision Suomen karsinnan kakkoseksi. Pete kaiketi on tämän hetken kuuluisin kyläläinen vuoden 2007 Idols-kilpailijana ja nyttemmin vielä Tanssii tähtien kanssa -voittajana. Näin saadaan Elämäjärven tarina tuotua muinaisesta lappalaisajasta ihan tämän päivän nurkille. Ja ihan hyvin saadaankin.

Kirjassa ei ole lähdeviitteitä, eikä niitä kaivatakaan. Kirjallisia lähteitä on koottu loppusivulle samoin kuin kirjan valokuvien omistajatiedot. Kuvateksteihin kaivattaisiin hieman lisää edes likimääräistä ajoitusta, joskin se on haettavissa varsinaisesta tekstistä. Taitto on sekin omaa työtä, Suvi Kumpulainen, Tuija Siidorow ja Kari Parkkonen ovat onnistuneet.

 

Lassi Saressalo

 

Tiedustelut: Teosta on saatavilla osoitteista kari.parkkonen1 (at) gmail.com ja paavo.siekkinen (at) elisanet.fi. Kirjan hinta 40 € + postikulut.