Joulurauha Suomen Turusta


Huomenna, jos Jumala suo…


18.12.2015

Kunttu, Tapani, Soikkanen, Timo, Laaksonen, Tarja-Tuulikki: Joulurauha Suomen Turusta. Kuninkaanrauhasta ekumeeniseen rauhanvetoomukseen. Turun kaupunki ja Kustannusosakeyhtiö Otava. 2015. 183 s.

                                                                                              Takaisin Kirjamakasiiniin

Lähes joka vuosi keskiajalta lähtien on Turun vanhassa keskustassa, nykyisellä Vanhalla Suurtorilla julistettu joulurauha. Aikoinaan se oli yksi kuninkaan julistamista rauhoista, muita olivat mm. markkinarauha, käräjärauha kotirauha, kirkkorauha ja naisrauha. Julistuksissa kerrattiin mitä rauha tarkoitti. Kaikkea sellaista, mikä rikkoi julistetun rauhan, rangaistiin tavanomaista ankarammin ja rauhanjulistuksessa saatettiin myös kieltää asioita. Turussa esimerkiksi vanhassa tekstissä kiellettiin olkien tuominen jouluksi lattioille. Tällä torjuttiin palovaaraa. Nykyinen Turun joulurauhan teksti on saanut alkunsa kuningatar Kristiinan ajalta.

Nyt julkaistussa teoksessa on kolmen alan osaajien tekstit joulurauhasta ja sen ympärille kietoutuvasta turkulaisesta jouluperinteestä. Tapani Kunttu tarkastelee joulurauhan julistusta sen kuulijoiden yhteisenä kokemuksena ja lähestyy julistusta sen lukijoiden muistikuvien kautta. Hän poimii mukaan muidenkin tapahtumaan osallistuneiden, poliisien, kuorolaisten, soittokunnan, Vanhan Suurtorin kulttuurikeskuksen henkilökunnan kertomuksia tästä juhlallisesta hetkestä, jonka valmistelut ovat perinteisiä, mutta joka vuosi yhtä jännittäviä. Itsekin aikoinani mukana olleena muistan hyvin, kuinka tarkkaa sekuntipeliä tapahtuman läpivienti oli ja on, miten kaikki tarkastettiin kerran ja vielä kerran. Kunnes tilaisuus oli ohi ja kaikki sen läpivientiin osallistuneet kutsuttiin Vanhan raatihuoneen yläkertaan joulurauhanjulistuskahvitilaisuuteen. Kunttu on koonnut myös kuulijoiden muistikuvia, kuinka oikeastaan vasta joulurauhan julistuksesta joulu varsinaisesti alkoi. Kun julistusta alettiin radioida vuonna 1936, se alkoi olla koko kansan tapahtuma ja televisioinnin aloittaminen vuonna 1983 toi sen myös nähtäville, eikä pelkästään Suomessa vaan nykytekniikan avulla julistusta voi seurata ympäri maailman.

Toinen, Timo Soikkasen, artikkeli käsittelee turkulaisen jouluperinteen uusinta tulokasta, ekumeenista joulua. Toimittaja Leo Lehdistö, joka vastasi joulurauhan julistuksen televisioinnista alusta alkaen, halusi jotain täydennystä televisioitavaan ohjelmaan. Lehdistö kehitti ajatuksen ekumeenisesta joulusta, joka toteutettaisiin kaikkien Suomen kolmen kirkkokunnan ja vaihtuvasti vapaiden suuntien edustajan rauhanvetoomuksena. Vuonna 1995 aloitettu tapahtuma Turun tuomiokirkossa nauhoitetaan viikkoa ennen jouluaattoa ja kirkko on aina ollut tupaten täynnä niin, että viime vuosina on ilmaisia sisäänpääsylippuja jonotettu jo muutamaa päivää aikaisemmin. Vuonna 1998 mukaan tulivat myös maallikot, jotka tuovat rauhanviestin ja antavat jonkin symbolisen lahjan. Vuodesta 2002 rauhanviestin rinnalle tulivat erilaiset humanitaariset viestit. Ekumeeninen joulu on rakennettu median ehdoin, mutta sisältää toki kristillisen rauhan ja ekumenian sanoman, joka välitetään ennen joulurauhan julistusta televisiossa nauhoitettuna. Näin ikivanha joulurauhan julistus ja uusi ekumeeninen rauhanvetoomus täydentävät toisiaan.

Kolmannen osan teosta täyttää Tarja-Tuulikki Laaksosen artikkeli joulurauhatradition taustoista ja julistuksen paikasta. Hän oli aikoinaan asiantuntijana valvomassa museotoimen edustajana Vanhan Suurtorin rakennusten saneerausta ja tuntee alueen ja samalla Turun keskiaikaisen ja myöhemmän historian hyvin. Hän kuvaa Raatihuonetta ja nykyistä julistuspaikkaa, Brinkkalan talon parveketta, tarkastelee yllä mainittuja erilaisia rauhanjulistuksia keskiajalta lähtien. Laaksonen avaa myös joulurauhan tekstiä ja toteaa siinä yhdistyvän kuningatar Kristiinan ajoista lähtien sekä kristillinen sanoma että lainsäädännöllinen osio. ”Raskauttavien asianhaarain vallitessa” on käsite, jolla nimenomaan on aiemmin tarkoitettu tavallista ankarampaa rangaistusta, mutta nykyisin sillä ei tietenkään enää ole juridista pohjaa. Lopuksi kirjoittaja kuvaa joulurauhan julistusta muissa kaupungeissamme. Julistus ei suinkaan ole Turun yksinoikeus, vaikka siitä onkin tullut joulun alun selkeä symboli. Keskiaikaiset Porvoo, Rauma ja Naantali ovat ottaneet perinteen uudelleen käyttöön, uudella ajalla joulurauhaa on julistettu Hämeenlinnassa, Uudessakaupungissa, Porissa, Kajaanissa, Kristiinankaupungissa, Torniossa, Kokkolassa, Lappeenrannassa ja Pietarsaaressa ja tämä 1600 ja 1700-lukujen perinne on näissä kaupungeissa elvytetty. Tampere on uusin kaupunki, joka loi oman traditionsa ja aloitti joulurauhan julistamisen vuonna 1956. Uusin tulokas joukossa on Billnäs, jossa joulurauha julistettiin kyläläisille omalla tekstillä vuonna 2014 – tosin jo 29. marraskuuta.

 

Lassi Saressalo

 

Saatavuus: teosta on saatavissa kirjakaupoista.