Pyhäselän kunta 1925-2008


Pienten kuntien ja kylien historia kiinnostaa Pohjois-Karjalassa


10.2.2016

Karhu, Jani (toim.): Pyhäselän kunta 1925-2008. Hammaslahden seudun kyläyhdistys ry & Mulo-Niittylahden kyläyhdistys ry, 2015. 632 sivua. ISBN 978-952-93-6471-8.

                                     Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Pohjois-Karjalan kunnista ja kylistä suuri osa on saanut oman historiansa viime vuosikymmeninä. Monet kyläkirjat ovat olleet vaatimattomia ja nostalgisia yrityksiä saattaa jonakin kunnan vuosipäivänä mennyt aika ja merkkihenkilöiden muistot laajempien piirien tietoon. Mutta toisaalta on syntynyt myös päteviä tietokirjoja ja aitoja historiatutkimuksiakin. Jani Karhun toimittama Pyhäselän kunta 1925-2008 täyttää myös tieteelliset kriteerit monelta osin.

Pohjois-Karjalan pienten kuntien vaiheita on tutkinut menneinä vuosina perusteellisesti esimerkiksi erikoistutkija Ismo Björn Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Björnin kohteina ovat olleet muun muassa Ilomantsin, Enon, Tuupovaaran, Outokummun ja Valtimon historiat. Onpa hän toimittanut myös kattavan Pohjois-Karjalan historiakirjasarjan viidennen osan Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939-2014.

Vuoden 2015 lopulla Pohjois-Karjalassa ilmestyi kaksi merkittävää kylä- ja kuntahistoriaa käsittelevää teosta: Jukka Partasen toimittama Elämää kansallismaisemassa – Koli kautta aikojen ja Jani Karhun toimittama Pyhäselän kunta 1925-2008.

Pyhäselän kunta 1925-2008 on merkkiteos pienten kuntien historioiden joukossa. Jo ulkoasu ja valokuva-aineiston osuus miellyttävät. Taiton tehnyt Jussi Virratvuori on muotoillut mammuttiteoksesta näyttävän ja helppolukuisen. Saara Tikan upea maalaus, kurkien Syystanssi koristaa kantta. Myös sisältö on laadukas ja monipuolinen. Eri näkökulmia esiintuovat kirjoittajat ovat sujuvasanaisia, mutta tieteellisyydestä ei tingitä.

Kirjan toimittanut pyhäselkäläinen Jani Karhu toteaa saatesanoissaan, että ”Lopputulos on jotakin perinteisen kyläkirjan ja tieteellisemmän historiateoksen väliltä”. Lukijana kallistun enemmän tietoteoksen suuntaan; sen verran perusteellista analyysia kaikissa neljässä kirjan pääluvuissa tehdään. Tieteellisistä tavoitteista kertoo mittava lähdeaineistokin.

Tutkijoiden ja kyläaktivistien yhteistyö

Pyhäselän kunta 1925-2008on pitkän tausta- ja yhteistyön tulos. Mukana on päteviä tutkijoita ja iso joukko monenlaisia avustajia, kansalais- ja kyläaktivisteista henkilökohtaisten arkistojen kerääjiin ja entusiasteihin. Juhlakirjaa suunniteltiin jo vuodeksi 2000, kunnan 75-vuotispäiväksi. Kirjaa ei saatu aikaiseksi, mutta ajatus laajemmasta historiateoksesta jäi itämään.

Myös tutkijoiden ja taustalla toimineen työryhmän tiivis yhteistyö on varmasti vaikuttanut myönteisesti onnistuneeseen lopputulokseen. Kirjoittajista Jani Karhun, Vesa Tuomisen ja Jukka Partasen osuudet ovat keskeiset. Karhu on tiettävästi valmistelemassa Pyhäselkä-aiheesta myös väitöskirjaa. Juha Hämäläinen, Juha Könönen ja Eeva Mustonen ovat laatineet informatiivisia muutaman sivun kokonaisuutta täydentäviä tekstejä tai ”laatikoita” – kukin kiinnostuksensa mukaan. Petri Maskonen on kirjoittanut laadukkaan urheiluosuuden ja Veijo Salonheimo kartoittanut paikallisnimistöä.

Pyhäselkä erosi itsenäiseksi kunnaksi Kiihtelysvaarasta vuonna 1925. Kahden, väestömäärältään lähimain yhtä suuren kyläkeskuksen pitkä välimatka aiheutti sen, että ensin tuli ero seurakuntien välillä, senaatin päätöksellä 1911. Lopulta, vuosina 1920-21 Pyhäselässä päätettiin hakea kunnan itsenäisyyttä, joka sitten toteutuikin 1925. Vuonna 2008 tapahtui sitten liitos Joensuun kaupunkiin.

Pääluvuissa vedetään suuria linjoja, mutta käsitellään myös monia yksityiskohtaisia tapahtumia vuosisadan alusta aina 2000-luvulle. ”Pyhäselkä kuntana” on 150 sivua kattava johdanto-osa. Siinä Karhu ja Tuominen hahmottavat kunnalliselämän vaiheita, politiikkaa ja kulttuuria, eri laitoksien syntyä ja kuntakuvaa. Karhun ote on paljolti ”historiallis-maantieteellinen”: isoissa rakenteissa, pitäjän kasvussa, paikallisissa kunnallispoliittisissa käänteissä. Tuomisen osuus näkyy enemmän ”ihmishistoriassa”: kulttuurissa, kirjasto- ja koululaitoksen kehityksessä. Tekijät täydentävät hyvin toisiaan koko teoksen läpi.

Toinen osa, ”Elinkeinojen Pyhäselkä” on kokonaisuudessaan Karhun kirjoittama. Se kattaa pitäjän peruselinkeinot maa- ja metsätaloudesta ja turkistarhauksesta kaivostoimintaan. Hammaslahden kuparikaivos on luonnollisesti keskiössä. Myös kaivostoiminnan negatiiviset puolet, avolouhos- ja jätevesiongelmista pariin kaivosonnettomuuteenkin tulevat käsitellyiksi.

Ihmisten Pyhäselkä

Kolmas osa, ”Ihmisten ja yhteisöjen Pyhäselkä” on sivumäärältään mittavin pääluku, yli 200 sivua. Se on teoksen ihmisläheisintä historiaa kotiseututyöstä ja urheilusta, suojeluskuntaan ja Suhmuran Santraan. Karhu kirjoittaa kahden keskuksen, Hammaslahden ja Mulo-Reijolan vaiheista, väestönkasvusta, hallinnosta, kaavoituksesta ja rakentamisesta. Rautatien, kaivostoiminnan ja vankilankin merkitys korostuvat, samoin yksittäistapauksena Hammaskaaren sillan liikenteellinen rooli. Erinomainen lisämauste ovat Pyhäselän keskeiset paikat. Petri Maskonen käsittelee Pyhäselän Urheilijoiden ja liikunnan roolia, Tuominen muun muassa kulttuuririentoja, Marttojen toimintaa ja nuorisoseuratyötä. Tekstit ovat antoisaa ja elävää yhdistystoiminnan ja arjen historiaa.

Kolmannessa osassa Jukka Partanen liittyy kirjoittajajoukkoon aiheinaan sisällissota 1918, paikallinen suojeluskunta, työväenliike, talvi- ja jatkosota ja sodan jälkeinen asekätkentä. Suojeluskunnan toiminta oli Pyhäselässä erittäin aktiivista, vasemmiston osuus ja merkitys sen sijaan oli paljon alle suomalaisen keskiarvon. Partasen osuudessa korostuvat paikalliset ihmiset ja monet yksityiskohdat, esimerkiksi desantti Yrjö Kerkkäsen tapaus ja evakkojen asutus. Kansalaistoiminnan kuvaus on hyvää vastapainoa elitistiselle merkkihenkilöiden historiankirjoitukselle.

Pyhäselkä-kirjan päättää neljännen osan kulttuuripitoinen luku ”Paikalliset instituutiot ja oppilaitokset”. Kunnan hengellinen elämä, Pohjois-Karjalan opisto, kansalaisopisto ja Niittylahti saavat laadukkaan esittelyn Karhun ja Tuomisen artikkeleissa. Paikallishistoriasta kiinnostuneille Pyhäselän kunta 1925-2008 on sekä kattava perusteos että oivallinen lahjakirja.

 

Kirjoittanut Pentti Stranius


Arvostelu on julkaistu alun perin Agricola-sivustolla