Palokka – kaskimaista kaupunginosaksi


Kaupunginosaidentiteettiä etsimässä


3.6.2016

Könönen, Janne: Palokka – kaskimaista kaupunginosaksi. Palokka-Seura 2015. 208 s.

 

                           
                                        Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Kun lähtee ajelemaan Jyväskylästä Oulun suuntaan uudehkoa moottoritietä ja sivuuttaa vasemmalla puolella suuren tavaratalokompleksin, jää oikealle Alvajärvi. Tätä ennen aivan keskusta-alueen jälkeen ohitetaan vasemmalla Tuomiojärvi ja oikealla Palokkajärvi. Ollaan Palokassa, entisen maalaiskunnan, nykyisen Jyväskylän kaupungin alueella, seudulla, joka pitkään 1900-luvulle oli selkeää keskisuomalaista maaseutua, mutta joka nykyisin on yhtä selkeästi luontoon sulautuva kaupunginosa pientalo- ja kerrostaloalueineen. Mutta vieläkin saattaa tarkkaavainen kulkija löytää vuosisataisen asutuksen jälkiä, aistia entisen elämän.

Ensiksikin kiitokset kartoista. Niin etu- ja takasisäkannen kyläkartasta, isojakokartoista kuin muistakin lukijaa ohjailevista kartoista, jotka pitävät mielenkiinnon vireillä. Niiden avulla vieraampikin lukija löytää itsensä entisajan maalaiskylän raitilta niin sinne valokuvia sijoittaessaan kuin valtamaantien varrelta kantataloja paikallistaessaan. Isojakokartat jo sinällään ovat mielenkiintoisia ja kertovat oman tarinansa maaseudun kehityksestä ja vanhan asutuskulttuurin muutoksesta. Mielenkiintoinen ilmakuvaan laadittu peitepiirros sivulla kymmenen vie lukijan kivikauden asuinpaikoille ja sen aikaiselle rantaviivalle ja näin havainnollistaa maankohoamisen vaikutusta maiseman muodostumiseen. Itse asiassa muutos ei ole ollut kovin suuri, siksi korkeita nykyisetkin rantamaat ovat, eikä maannousu Keski-Suomessa muutenkaan ole aiheuttanut niin suurta muutosta kuin vaikkapa Pohjanmaan rannikkoseuduilla.

Teos noudattaa varsin uskollisesti kyläkirjojen kaanonia. Ensin kerrataan esihistoriaa, etsitään varhaisimmat asukkaat, erämiehet ja ”lappalaiset”, seurataan hämäläisen ja savolaisen asutuksen kohtaamista ja kolmannen heimon, keskisuomalaisten syntyä. Kertomus jatkuu 1700-luvulla alkaneeseen isojakoon, kuvaa kirkollista elämää ja vakiintuneen yhteiskunnan rakentumista sekä 1800-luvun puolivälin jälkeen alkanutta itsenäistä kunnalliselämää. Maalaiskunta erotettiin Jyväskylän kaupungista vuonna 1868 ja se sai omat uuden kunnallislain mukaiset toimintonsa. Myös palokkalaisia oli alusta asti mukana luottamushallinnossa. Vuosien myötä kaupungin vaikutus kuitenkin vahvistui, herrasväki rakensi maaseudulle huviloitaan, syntyi uusia asuintaajamia erityisesti viime sotien jälkeen ja saatiin myös uusi väestökerrostuma karjalaisesta siirtoväestä.

Teksti seurailee suomalaisen yhteiskunnan instituutioiden kehittymistä, koululaitosta, kirjastolaitosta, kirkollista elämää yhtä hyvin kuin kansalaisaktiivisuuden ilmiöitä, nuorisotyötä, urheiluseuroja, partiolaisia, Punaista Ristiä ja lopulta oman kotiseutuyhdistyksen, Palokka-Seuran, perustamista vuonna 2005. Seuran toiminta ja vuodesta 2004 lähtien julkaistu Palokka-lehti ovat olleet omiaan luomaan ja vahvistamaan paikallisidentiteettiä osana laajempaa jyväskyläläisyyttä.

Tekstin lomaan on sijoitettu tietolaatikoita, jotka on painettu kellertävälle pohjalle ja jotka näin erottuvat selvästi perustekstistä. Näiden laatikoiden tarinat ovat yksilöllisiä ja Könönen on muutenkin käyttänyt sopivissa kohdin muistitietoaineistoa tuomaan tekstiin läheisyyttä. Laatikot, kainalotekstit ja muukin taitto on Jari Järvisen työtä, eikä jälkeä tarvitse hävetä, pikemminkin sitä tulee kiittää. Kuvien valintaa varten oli nimetty oma työryhmänsä, mikä tuntuukin luontevalta erityisesti kuvien keruuta ja tunnistamista ajatellen. Kuvatoimituksesta on vastannut Tuomo Blomqvist. Hän on myös muistanut kuvadokumentoinnin säännöt.

Teoksessa ei ole varsinaista viitteistöä, tarpeelliset viittaukset on sijoitettu tekstiin ja loppusivuilla on kohtalaisen laaja lähdeluettelo käytetyistä aineistoista. Lähdeluettelossa on perinteiseen tapaan eroteltu painetut ja painamattomat lähteet sekä internet-lähteet, jotka nykyisin kaikki periaatteessa tulisi sijoittaa samaan lähdeluetteloon.

 

Lassi Saressalo

 

Tiedustelut: info @ palokka.fi