Sauna kalliolla – Tarinaa Järvenpään Saunakalliosta.


Taiturimaista taittoa


20.6.2016

Heininen-Blomstedt, Kirsi (toim.): Sauna kalliolla. Tarinaa Järvenpään Saunakalliosta. Saunakallion asukasyhdistys, Aikamatka-työryhmä 2016. 184 s.

                              
                                              Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Saunakallion kaupunginosakirjasta jää ensimmäisenä mieleen oivallinen, oivaltava ja mielenkiintoinen taitto. Se on teoksen toimittajan Kirsi Heininen-Blomstedtin käsialaa ja siinä yhtyvät paitsi historiallisen dokumentoinnin ja lähteiden käytön osaaminen nykyajan tietotekniikan tarjoamiin mahdollisuuksiin käsitellä kuvaa, karttaa, ilmakuvaa ja itse luotua visualisaatiota ja siirtää näiden tuottama kokonaisuus varsinaiseen kertovaan tekstiin. Tällaista taiturimaista kirjadesignia en ole aiemmin vielä nähnyt. Ilmeisesti arkkitehtikoulutus ja siihen yhdistetty lennokas mielikuvitus antavat hyvän pohjan tällaiselle toteutukselle. Kun kirjan teossa ovat olleet mukana myös mm. kartografian asiantuntija, oppimateriaalitoimittaja, kansatieteilijä ja yhteisöpedagogi, voi tuloksesta odottaa jotain uutta.

Eikä Saunakallioon tutustuja pety. Vaikka itse teksti ja sisällönkehittely noudattaakin pitkälti kotiseutukirjan kaanonia, nousee lukijan ja kokijan eteen sellainen kokonaisuus, joka vain yhdessä kohdassa haalenee perinteisen kyläkirjan muottiin. Tuo luku käsittää muistelusosion Saunakallion elämästä 1950-ja 1960-luvuilta ja sellaisenaan on toki kansatieteellistä dataa. Se pysäyttää lukijan elämänmuotoon, joka oli joskus ja jossa yhdistyvät entisen maaseudun elämänmuoto, modernisoituva Uusimaa ja Järvenpää, siirtolaisuuden tuoma uusi elämänpiiri, rintamamiestalot ja sen myötä yhdessä tekeminen. Etnografista preesensiä ei tässäkään teoksessa ole voitu sivuuttaa. Mutta tuotakin perinteistä esitystapaa koristavat oivalliset kuvakulmat, karttapohjiin siirretyt tietueet ja ilmakuviin havainnollistetut asutusalueet yksittäisten talojenkin tarkkuudella.

Tokihan kirja kertaa asustushistoriaa, itsellisten tilojen taustoja, torpparilaitosta ja torppareiden elämää. Mutta samalla se tarkastelee uuden maailman tuloa perinteiselle maaseudulle, rautatien rakentumista ja sen tuomia mahdollisuuksia, mutta rautatie myös vie väkeä kohti urbanisoituvaa valtakunnan keskusta. Karttojen rinnakkaiskäytöllä nähdään niin asutuksen kehittyminen kuin polkujen muuttuminen tiestöksi ja lopulta asemakaavoitetuksi kaupunginosakatuverkostoksi.

Arkkitehtiä kun ollaan, myös rintamamiestalot ja niiden variaatiot tulevat mukaan, samoin uudempi asuinrakennuskulttuuri niin piirroksina kuin kiitettävän hyvätasoisina valokuvina. Lienee syytä todeta, että Saunakalliolla tuntuu vallitsevan lähes ikuinen kesä; runsaasta sadasta valokuvasta alle kymmenen kertoo talvisesta elämästä – ja silloinkin vain sivuosassa.

Irja Käsnäsen pikkupiirrokset tekstien lomassa antavat myönteisen pirskahduksen kokonaisuuteen.

Loppusivuilla kerrotaan asukasyhdistyksen toiminnasta ja tarjotaan näkymä nykyisen ja tulevan ihmisläheisen Saunakallion asemakaava- ja maankäyttösuunnitelmista. Kunkin pääluvun yhteydessä on tarjottu käytetty lähdeaineisto, kuvadokumentointi on pääosin kunnossa, jokunen kuva on ilman lähdettä, mutta sekin puute selviää tekstistä, kun asiaan syventyy. Taittoa tulikin jo kovastikin kehuttua yllä olevassa tekstissä.

 

Lassi Saressalo

Tiedustelut: Saunakallion asukasyhdistys: saunakallionaikamatka @ gmail.com