Vihtasilta – Reittien risteyksessä. Vihtasillan seudun kyläkirja


Onko se kylä?


27.7.2016

Ikonen, Antti: Vihtasilta – Reittien risteyksessä. Vihtasillan seudun kyläkirja. Omakustanne 2015. 263 s.

 

                                            Takaisin Kirjamakasiiniin

 

Laukaan kylistä suuri osa on jo saanut kyläkirjansa, nyt on siis Vihtasillan vuoro. Vihtaset ry:n kyläyhdistys toimi aloitteentekijänä ja asetti kirjaa varten toimituskunnan, joka puolestaan ohjasi kirjoitustyön Antti Ikoselle. Mutta aivan päivänselvää ei ollut, mikä Vihtasilta oikein on. Tätä pohdiskelee Ikonen kymmenen sivun verran. Onko se osa Vihtavuorta, niin kuin luontevaa olisi, vaiko Leppäveden kylän kaakkoiskulma ja kaikkiaan osa Laukaata. Vai onko se vain tienristeys muutamine taloineen. Ainakin kaksi tienvarsikylttiä vakuuttaa matkaajan tulevan Vihtasiltaan, joten jossain se on olemassa. Lopullista ratkaisua ei ole tehty, mutta ilman yhteistä kylähenkeä ei Vihtaset -kyläyhdistystä olisi perustettu taajamaan, joka tänä päivänä käsittää puolitoistasataa taloutta ja niissä nelisensataa asukasta. Vaikka ei olekaan kyseessä varsinainen henkikirjoituskylä, on hyväksyttävä se, että kyläläiset ymmärtävät asuvansa Vihtasillalla.

Ikonen rakentaa teoksensa perinteisen kaavan mukaisesti. Kuljetaan jääkaudesta historiallisen ajan alkuun, etsitään vanhimmat tiedot dokumenteista, mutta samalla kuvataan ympäröivän yhteiskunnan muutosta hevosvoimasta hevosvoimiin. Tähän liittyy liikuttava kertomus Isma-tammasta, joka vietiin sotaan ja sai siellä koko sotaretkensä ajaksi saman ajomiehen. Tämä selvitti hevosen taustoja ja lähettikin oikeille omistajille valokuvan Ismasta sotatyössä. Kun hevonen sodan jälkeen palautettiin kotiinsa, ravasi se tutut tilukset ympäriinsä pää pystyssä ja siirtyi luontevasti omaan talliinsa. Tämän ja monen muunkin tarinan ja erillistiedon on Taittopalvelu Yliveto taittanut erillisiksi tietolaatikoiksi, jotka, vaikka katkovatkin leipätekstiä, antavat mukavan ja informatiivisen lisän kerrontaan. Kaiken kaikkiaan taitto on hallittua ja selkeää. Lukijaa auttavat myös riittävät kartat, jotka kertovat Vihtasillan tienristeyksen ja asutuksen eri vaiheista ja sijoittavat kylän selkeästi Jyväskylän ja Laukaan välille Mikkeliin lähtevän tien risteykseen.

Dokumenttiosuutta lisäävät erilliset tietolaatikot vanhoista torpista ja torppareista, samoin kuin erillinen luku vanhoista asuinpaikoista, joiden asutushistoria on tuotu tähän päivään asti. Tässä on nostettava esiin kysymys oikeudesta tarjota ulkopuolisille tarkkaa tietoa nykyasukkaiden elämästä. Ilman erityistä selkeää ja tekstissä julkistettua lupakäytäntöä ei ole syytä kirjoittaa yksityiskohtaista tietoa asukkaiden ja talojen omistussuhteista. Tällaisen asian toteaminen tulisi sijoittaa joko kyseisen tekstiosuuden alkuun tai mainita lähdeluettelossa. Tässä tapauksessa kirjan lähdeosiossa mainitaan haastatellut ja kirjaa varten tietoja antaneet henkilöt, mutta tekstiosassa on henkilöitä, joita ei lähteissä mainita. Tämä on kysymys, joka tulisi ottaa esiin laajemminkin ja pyytää vaikkapa Suomen Sukututkimusseuraa ja Kotiseutuliittoa antamaan asiasta ohjeistuksen.

Kyläyhdistyksen perustaminen vuonna 2006 ja uusien asukkaiden tulo kylälle osana Laukaan ja Jyväskylänkin kasvua on aktivoinut kylän uuteen toimintaan. Kyläsuunnitelma valmistui vuonna 2011 ja Vihtasillan markkinat, ”Syyssutinat”, kokoavat paikalle satoja kiinnostuneita. Suuri yhteinen huolenaihe on Vihtajärvi, johon kylä rajoittuu. Se toimi vuosikymmeniä Vihtavuoren teollisuuden ja asutuksen viemärinä ja myrkkyjen kaatopaikkana, ja sinne on mm. sumeilematta upotettu tonneittain viallisia patruunoiden nalleja, joiden myötä pohjaan upposivat raskasmetallit. Saastuttaminen lopetettiin vasta vuonna 1997 ja järvi alkoi elpyä ja kalakantakin palasi. Mutta se on rehevöitynyt eikä rehevöitymistä saa loppumaan ilman ruoppausta, mikä taas nostaisi pohjassa olevat lyijy- ja elohopeamassat esille ja järvi saastuisi uudelleen ja saastuttaisi myös alapuoliset vedet. Kyläyhdistyksellä ja paikallisella ELY-keskuksella on kylliksi töitä tämän ongelmavyyhden ratkaisemisessa.

 

Lassi Saressalo

 

Tiedustelut: mauritz.vestberg (at) luke.fi / anukaasa76 (at) gmail.com