Taidemaalari Ilmari Huitti – rehevän maaseudun kuvaaja

4.1.2011

Taidemaalari Ilmari Huitti – rehevän maaseudun kuvaaja

Julkaisija Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiö, Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry
Kustantaja Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry
Helsinki 2010

Takaisin Kirjamakasiiniin

Komea taidekirja – myös kotiseututyötä

Julkaisuaktiivisuudestaan tunnettu Karkkilan Kotiseutuyhdistys ryhtyi suurtoimeen kokoamalla Karkkilassa ja Uudenmaan Pyhäjärvellä vaikuttaneen taidemaalari Ilmari Huitin (1897–1960) laajasta satojen teosten kokonaisuudesta tiiviin noin kahdensadan teoksen otoksen taiteilijan kuoleman 50-muistovuodeksi.

Huitin teoksissaan ilmentämä maisemarakkaus kohdistui pääosin nykyisen Karkkilan alueen Vaskijärven kylään, joka sijaitsee Hämeen rajalla. Huitti pitikin itseään henkisesti pikemminkin hämäläisenä kuin uusmaalaisena.

Huitti kävi ajalle tyypillisesti taideopintonsa Helsingissä 1900-luvun toisella vuosikymmenellä, saavutti osittaista menestystäkin taiteellaan, oli koko luomiskautensa varsin tuottelias, mistä kertovat mm. Huitin säätiön kuusisatainen kokoelma ja laskematon määrä teoksia yksityisomistuksissa ja eri kokoelmissa.

Aikakausiarvioissa häntä toisaalta kiitettiin, toisaalta hänen tuotteliaisuuteensa kohdistui kritiikkiä ”mitä enemmän töitä on esillä, sitä alttiimpi taiteilija on kritiikille”. Kaiken kaikkiaan Huitti liitetään 1920–1940-lukujen merkittävien taiteilijoiden joukkoon.

Huitti oli myös kotiseutumies. Hänen henkisenä taustanaan oli vuosisadan vaihteen isänmaallisuus, kansallinen herääminen, mikä konkretisoitui mm. oman kotimuseon perustamisena. Museon esineistö liitettiin sittemmin Karkkilan kaupungin museotoimen kokoelmiin.

Taiteellisen jäämistön säilyttämiseksi perustettiin Huitin toivomuksesta hänen nimeään kantava taidesäätiö, joka pitää pysyvää Huitin näyttelyä Galleria Bremerissä Karkkilassa.

Lassi Saressalo

Takaisin ylös