Oululaisen Kellon kylän historiaa esittelevä Kello merelle soi on Vuoden kotiseututeos

3.10.2015

Tytti Isohookana-Asunmaan toimittama ja Kellon kyläyhdistyksen kustantama Kello merelle soi – Kellon kylän historiaa on valittu Vuoden kotiseututeokseksi. Voittajan valitsi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä neljän finalistiteoksen joukosta. Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton nimittämä raati.

Mukaansa tempaava ja mielenkiintoinen läpivalaisu Kellon kylästä antaa uutta tietoa ja nostaa esille ennen julkaisemattomia sisältöjä. Menneille sukupolville omistettu teos myös antaa juuret nuorille ja tuleville kellolaisille. Kello merelle soi -teos on esimerkki sydämellä ja antaumuksella tehdystä kotiseututyöstä.

Isohookana-Asunmaan apuna teosta oli kokoamassa parikymmenpäinen joukko vapaaehtoisia kirjoittajia, historiantutkijoita ja historian harrastajia, suuri osa heistä kellolaisia. Lisäksi mukana ovat olleet lukuisat haastateltavat, muistelijat, arkistoaineistoja etsineet, kuvia koonneet ja tunnistaneet sekä luonnollisesti kokonaishankkeen tukijat.

– Pidin tärkeänä kirjoitusprojektin yhteisöllisyyttä. Kaikille avoin kansalaisopiston piiri kokoontui parin vuoden ajan toimittajan johdolla selvittämään identiteettiään, juuriaan ja historiaansa. Jokaisella on ollut merkittävä panos kirjan valmistumisessa. Tällainen joukkoistaminen ja yhteisöllisyys on osallisuutta, jota toivon kotiseutunsa historiaa muistiin kirjoittavien harjoittavan, Marianne Heikkilä toteaa.

Kello merelle soi -teos käy läpi Kellon kylän historian varhaisesta asutuksesta 1980-luvulle asti. Vaikka Kellon kylä on kuulunut aikojen saatossa Iille, Haukiputaalle ja nyt vuoden 2013 kuntaliitoksen myötä Ouluun, kellolaisten vahva paikallisidentiteetti on säilynyt.

– Teoksen erityisenä ansiona pidän erilaisten yhdistystoimijoiden roolin kuvaamista osana Kellon kylän historiaa ja maailmanpolitiikan tilanteita. Myös naisten asemaa ja merkitystä sivutaan teoksessa erilaisten yhdistysten kuten maatalousnaisten, lottien, marttojen ja Kellon ensimmäisen ylioppilastytön, Annikki Ylijukurin tai taiteilija Olivia Gebhardin kautta, Heikkilä kertoo.

Teoksen visuaalinen ilme on ammattimainen ja helposti luettava monipuolisine kuvineen, anekdootteineen, henkilötarinoineen ja karttoineen sekä Kellon kronologian kera. Ja Kellon meri on koko teoksen ajan äänessä.

Vuoden kotiseututeos julkistettiin Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla 3. lokakuuta.

Kellon kyläyhdistyksen tiedote (pdf)

 

Aiemmat tiedotteet aiheesta ja kaikki ehdokkaat Vuoden kotiseututeokseksi:

Marianne Heikkilä valitsee Vuoden kotiseututeoksen

Vuoden kotiseututeos -finaalissa neljä korkealaatuista teosta

Vuoden kotiseututeos -palkinto

 

Teoksen kansikuva ja kuvia julkistamistilaisuudesta (Flickr)

Video julkistamistilaisuudesta (alkaa kohdasta 5:30, Bambuser)

 

Lisätietoja

  • Tytti Isohookana-Asunmaa, puh. 050 401 7956, tytti.asunmaa [at] gmail.com
  • Kellon kyläyhdistyksen pj. Reijo Tiri, puh. 040 561 4418, reijotiri [at] windowslive.com
  • Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, puh. 050 375 1195, marianne.heikkila [at] martat.fi
  • Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, riitta.vanhatalo [at] kotiseutuliitto.fi

 

---

Vuoden kotiseututeos -palkinto on Suomen Kotiseutuliiton jakama tunnustus, joka kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. Kilpailussa vertaillaan ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Kotiseutuliito nimeää vuosittain Vuoden kotiseututeos -raadin, joka valitsee ehdolla olevien teosten joukosta kilpailun finalistit. Lopullisen palkinnonsaajan päättää Kotiseutuliiton nimeämä valitsija. Vuoden kotiseututeos on valittu vuodesta 2009.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö, jolla on 840 yhteisöjäsentä ja yli 230 kannatusjäsentä. Liiton jäsenkunnassa toimii 150 000 aktiivista suomalaista. Kotiseutuliitto on paikallisuuden puolestapuhuja, joka edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta, kehittää ja tukee kotiseututyötä sekä palvelee jäseniään kotiseututyön etujärjestönä.