Pauliina Latvala: Yhdistykset mukaan kulttuuriperintösopimuksen ratifioinnin valmisteluun

7.4.2014

Faron sopimuksessa korostuu kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen arvo
– kerro mielipiteesi otakantaa.fi -sivuilla

Kulttuuriperintö on viime vuosina tullut entistä näkyvämmäksi osaksi elinympäristöä ja arkeamme. Suomalaisillekin muun muassa Unescon maailmanperintökohteet ovat tulleet tutuiksi, kun esimerkiksi Suomenlinnan ja Merenkurkun saaristo pääsivät maailmanperintöluetteloon. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta tehtiin viime vuonna. Sittemmin on keskusteltu laajasti siitä, mikä osa sukupolvelta toiselle siirtyneestä tapa- ja juhlaperinteestämme tulisi listata merkittäväksi kansalliseksi perinnöksi.

Unescon lisäksi myös Euroopan neuvosto on laatinut mm. arkeologiaan ja maisemiin liittyviä kulttuuriperintösopimuksia. Ajankohtaisin ja laajin näistä on niin kutsuttu Faron puiteyleissopimus, joka Suomen on tarkoitus vahvistaa vuonna 2015. Valmistelu on kirjattu toimenpiteeksi myös uuteen kulttuuriympäristöstrategiaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen.

Faron sopimus kannustaa kansalaisia tunnistamaan, arvostamaan ja vahvistamaan monimuotoisen kulttuuriperinnön aineellisia ja aineettomia osa-alueita. Se myös tähtää toisten kulttuuriperinnön kunnioittamiseen ja entistä vahvempaan kansalaisyhteiskuntaan. Kulttuuriperintö on arvokasta silloin, kun se merkitsee meille jotakin: toisaalta yhdistää, toisaalta korostaa kunkin ryhmän tai seudun omalaatuisia piirteitä.

Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, professori Janne Vilkuna on yksi kolmesta Faro-hankkeen kummista. Muut kummit ovat finanssineuvos Katju Holkeri ja professori Katriina Siivonen.

Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten osallistumista kaivataan

Kulttuuriperintöä ymmärretään ja arvostetaan omista lähtökohdista käsin. Tiedon saamiseksi ja levittämiseksi tarvitaan paikalliskulttuureissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja yhteisöjen panosta. Monet yhdistykset tunnistavat varmasti tehneensä työtä kulttuuriperinnön ja siihen liittyvien arvojen puolesta ennenkin.

Suomen liittyessä Faron sopimukseen on hyvä miettiä, kuinka yhdistystoimijat voisivat entistä aktiivisemmin osallistua yhteiseen kulttuurityöhön. Otakantaa.fi -sivuilla kysytään esimerkiksi: Millaisia uusia tapoja hyödyntää kulttuuriperintöä näet asuinseudullasi? Millaista kulttuuriperintöä haluat siirtää eteenpäin? Tarvitsetko tukea kulttuuriperinnön vaalimiseen? Millaisia uusia kanavia ja yhteistyön tapoja tarvitaan? Millaisia kielteisiä vaikutuksia kulttuuriperintötyö mielestäsi aiheuttaa? Kerro esimerkki.

Kysymykset tähtäävät siis myös muutosten hyväksymiseen. Kulttuuriperintö ei ole aina samanlaista, se voi ja sen pitääkin muuttua. Näitä näkökulmia yhdistykset voivat omassa toiminnassaan tuoda esiin Faron sopimuksen hengessä.

Oikeus kulttuuriin sekä oikeus kulttuuriperinnön hyödyntämiseen ja jalostamiseen kestävän kehityksen näkökulmasta vahvistaa myös vastuuntuntoa. Toimimalla kulttuuriperinnön hyväksi toimimme oman kotiseutumme hyväksi.

Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö -kyselystä eväitä työpajoihin

Huhtikuun 15. päivänä avataan otakantaa.fi -verkkosivuilla hankekysely yhteisen kulttuuriperinnön kysymyksistä. Kerro siis kokemuksesi, näkemyksesi ja kehittämistoiveesi. Kysely on auki 15.8. saakka.

Kyselyyn saapuneet vastaukset kootaan nähtäväksi kyselysivuille sekä niitä voidaan käyttää tulevaisuudessa tutkimusaineistona. Syksyllä järjestetään työpajoja, joissa asiantuntijat ja yleisö voivat hankkeen kummien johdolla keskustella esiin nousseista teemoista.

Tulokset analysoidaan ja tiivistetään myös opetus- ja kulttuuriministeriölle luovutettavaan loppuraporttiin.

www.otakantaa.fi > Selaa hankkeita > Kaikkien yhteinen kulttuuriperintö. Kysely Faron sopimuksen ratifioinnin valmisteluksi

Pauliina Latvala, koordinaattori
Suomen Kotiseutuliiton ja Museoviraston hanke: Faron sopimuksen ratifioinnin valmistelu
etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi

Mikä Faro?

Sopimuksen nimi juontaa Faron kaupunkiin Portugaliin, jossa sopimus laadittiin Euroopan neuvoston toimesta vuonna 2005. Vakiintuneen käytännön mukaan Euroopan neuvoston jäsenmaat ensin allekirjoittavat sopimuksen ja tämän jälkeen se vielä vahvistetaan eli ratifioidaan. Ensimmäisenä sen teki Latvia vuonna 2006. Pohjoismaista Norja seurasi perässä kaksi vuotta myöhemmin, Ruotsissa ratifioinnin valmistelu on jo pitkällä.

Faro on portugalia ja tarkoittaa majakkaa.