Rakennukset kertovat

29.03.2012
Piritta Hannula ja Maria Salonen sekä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijat opettajineen
Rakennukset kertovat – Arkkitehtuurista nuorille
Turun kaupunki, 119 s.
Saarijärvi 2011

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Helmiä vain rajoitetusti

Jo vuonna 2007 Hannula ja Salonen yhdessä Helsingin kaupunginosat ry:n kanssa julkaisivat teoksen Rakennukset kertovat – Perustietoa asukkaille,  kymmenen kohteen kautta arkkitehtuurin eri kausia esittelevän teoksen, joka on jaettu loppuun jo aikoja sitten. Nimenomaan jaettu – teos ei liene koskaan ollut julkisessa myynnissä.

Näin nytkin. Hannulan ja Salosen yhteistyössä TSYK:n lukion kanssa laatima yli satasivuinen rikkaasti ja hienosti kuvitettu ja taitettu Turun arkkitehtuuria ja samalla suomen rakennustyylejä keskiajalta nykypäivään esittelevä teos lienee tarkoitettu nimenomaan TSYKiläisten käyttöön ja jaettu oppimateriaalina käytännössä loppuun. Kun tiedustelin asiaa, kerrottiin, että materiaali on saatavissa enää PDF-versiona.

Harmi. Näin selkeä ja suomalaista rakentamista kautta aikojen esittelevä teos kyllä kaipaisi laajemman lukijakunnan – miksei ihan kirjakauppamyynnin. Eikä se kait vieläkään ole mahdotonta. Jo teoksen perusidea miellyttää. Se on laadittu osaavien arkkitehtien, STYKin kuvaamataidon ja yhteiskunta-aineiden opettajien sekä lukion oppilaiden yhteistyönä. Lukiolaiset saivat tehdä lukuisia ekskursioita kirjan kuvaamiin kohteisiin, kuvata niitä ja niiden yksityiskohtia, piirtää luonnoksia kohteista, katsoa, ymmärtää ja ehkä omaksuivat myös innoituksen toimia rakennuskulttuurin vaalimiseksi.

Tässä mielessä tämä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden osana toteutettu, jo vuonna 2009 aloitettu, hanke liikkuu samalla ajattelutasolla kuin Kotiseutuliiton koordinoiman JOY -projektin keskeisajatus: Katso, Ymmärrä, Toimi. Mutta nyt käsillä oleva kokonaisuus on turkulaisuutta laajempi. Se kertoo edeltäjäkokoelmansa tavoin yleisemminkin eri arkkitehtuuristen aaltojen tulon Suomeen, rakennusten ja ympäristön suhteista, antaa tyylipiirteiden peruskuvaukset, esittelee detaljeja, jotka löytyvät vastaavista rakennuksista ympäri Suomea ja laajemminkin rakennuskulttuurin ilmentyminä eri maissa.

Kaksitoista päälukua rakentuvat rakennushistorian, aikakausien ja niiden toteutusten varaan. Suomi tuodaan Euroopan kartalle keskiajan ja renessanssin aikana, rakentaminen kaupungistuu barokin ja rokokoon myötä, ruotsalainen kustavilaisuus ja venäläinen empire kohtaavat uusklassismin aikoina ja kertaustyylit, usein aliarvostetut, kertovat teollistumisesta, urbanisoitumisesta ja herrasväen huvilakulttuurista.

Jugend muuttuu meillä Art nouveausta kansallisromantiikaksi, kunnes palataan pelkistettyyn klassismiin 1900-luvun alkupuolella. Funktionalismin tulo saksalaisten esikuvien mukaan kerrotaan, samoin sodanjälkeinen jälleenrakennus typpitaloineen ja ARAVA-rakentamisineen, mikä muutti sodan raunioittamaa kulttuurimaisemaa ja asutti kaupunkeihin sijoittuvia kotiutettuja sotilaita ja karjalaisia evakoita.

Teollinen rationalismi toi ensimmäiset elementtirakentamisen ajatukset ja käytännössä myös vanhan rakennuskannan tuhon alun – kaupungistuminen vaati ripeää rakentamista, jota sitten varsinainen elementtirakentaminen edusti ja lopullisesti hävitti kaupunkiemme vanhan rakennuskannan, harvaa poikkeusta lukuun ottamatta. Samahan toki tapahtui maaseuduilla ja taajamissakin.

Rankkaa esikaupunkirakentamista ja lähiökulttuurin syntyä seurasivat 1980-luvulla post- ja jälkimodernismin kaudet, jotka toivat kylmän vaaka- pystysuoraviivoitinsuunnittelun rinnalle uutta ilmettä, vaihtelevuutta ja nyt myös rakentamista taas kaupunkien keskustoihin, joissa alkoi ns. täydennysrakentamisen kausi, jatkuakseen vanhojen teollisuuskiinteistöjen uusiokäyttönä, ekologisena kestävänä rakentamisena, lasin noustessa esiin julkisivuissa ja uusien materiaalien keventäessä betonin raskautta.

Kaikesta tästä kertoo turkulaisin esimerkein tämä mainio oppikirja, jonka, kuten jo totesin – soisi saavuttavan laajemmankin jakelun ainakin alan opettajien parissa. Ehkä PDF-version levittäminen koulujen oppimateriaaliksi herättäisi kiinnostusta tekemään samanlaisia tutustumismatkoja omaan kotikaupunkiin missä vain – Haminassa, Joensuussa, Rovaniemellä, Kemissä, Vaasassa.

Vai jatkavatko Hannula ja Salonen omaa retkeään ympäri Suomea? Mikäpä ettei.

Lassi Saressalo

Takaisin ylös