Riitta Vanhatalon Omakulma: Kerro kotiseudustasi

1.10.2014

Kotiseutu on toisaalta yhteinen, mutta samalla henkilökohtainen kokemus ja paikka. Kotiseutu on yhteisesti jaettuja merkityksiä, tarinoita ja omia tulkintojamme niistä. Kotiseutu on konkreettista rakennettua ja luonnon ympäristöä, henkistä perintöä ja perinnettä. Kun kotiseutua jäsentää, mitä kaikkea se pitää sisällään, havaitsee sen monipuolisuuden ja rikkaan kiinnostavuuden. Kotiseutu ei ole pelkästään tunnetta, vaan se on myös tunnekokemus. Siksi tunnistamme useimmiten lämpimän läikähdyksen sydänalassa, kun puhumme kotiseudustamme.

Omat vanhempani ja heidän vanhempansa ovat kotoisin Pyhäjokilaaksosta ja Siikajokilaaksosta, Pohjois-Pohjanmaalta. Itsekin olen kotoisin Pyhäjokilaaksosta ja erityisesti Kärsämäeltä, jossa olen asunut aina opiskeluvuosiin asti.

Kotiseutu merkitsee minulle esimerkiksi tuttuja paikkoja ja paikannimiä, maiseman luonteenomaisia piirteitä, tuttuja ruokia, tapoja ja sanontoja sekä muistoja tutuista ihmisistä. Toisaalta se on myös paljon muuta, kokonaisvaltainen kokemus siitä, että olen kotoisin jostakin, jossa minulla ovat juuret. Se on myös enemmän kuin subjektiivinen kokemus. Se voi olla osallisuutta suvun jäsenten ketjuun. Laajemmin se on osallisuutta kaikkien muiden samoilla seuduilla syntyneiden ja asuneiden kanssa ja heidän kanssaan, jotka uusina asukkaina muuttavat kotiseudulleni.
Olen aina tuntenut ylpeyttä Kärsämäestä. 

Lapsena muistan tehneeni vierailulla olleen sukulaisen kanssa pyöräretken, jolla koin olevani oppaana. Reitin varrelle liitin paikallisia nähtävyyksiä ja omia ylpeydenaiheita, mitä pieneltä paikkakunnalta vaan löytyi. Muistan esitelleeni uuden peruskoulun, jossa olin itsekin aloittanut jo oppivuodet. Toinen kohde oli Carl Ludvig Engelin suunnittelema kirkko. Sama Engel on suunnitellut myös mm. Helsingin tuomiokirkon. Kaunis puukirkko tapuleineen on edelleen olemassa. Tässä oli kulttuuria ja sivistystä. Kolmas muistissa oleva kohde edusti elinkeinoelämää. Kiersimme pyörillä vielä Kärsämäen meijerin kautta. Siihen aikaan kaupasta sai vielä kärsämäkistä voita.

Kuuntelin lapsena mielelläni tarinoita lähiseudulta ja sukulaisten elämänvaiheista. Kasvatus ja opetus koulussa on myös lisännyt kotiseuturakkautta ja kotiseudun tiedostamista. Käsityötunneilla opettaja Eriika Kyllönen opetti meille perinteisen peukalonauhan tekemistä. Joskus oppitunneillakin harjoittelimme tanhuja, kun valmistelimme ohjelmaa johonkin juhlaan. Juhlat ovat myös tärkeä osa osallisuutta omaan kotipaikkakuntaan ja kotiseutuun. Äidinkielen ja historian opettaja Maisa Rajaniemi ohjasi näytelmäpiiriä, jonka esityksillä kiersimme naapurikunnissakin.

Kerro minulle kotiseudustasi, niin minä kerron sinulle, mikä kotiseudussa on sinulle merkityksellistä. Olen huomannut, että kotiseutu on ehtymätön, innostava ja kiinnostava puheenaihe monessa tilanteessa. Sen jälkeen, kun tulin valituksi uudeksi Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtajaksi, olen käynyt monien kanssa näitä keskusteluja. Vieraankin ihmisen kanssa keskustelun saa helposti käyntiin, kun aloittaa kysymällä, mistä olet kotoisin.

Kärsämäelle on tullut uusia ylpeydenaiheita. Moni tuntee nyt paikkakunnan esim. Tarinaniskennän SM-kisoista ja Paanukirkosta tapahtumineen. Niistä minäkin mielelläni kerron.

Riitta Vanhatalo
toiminnanjohtaja