Seitsemän suomalaishanketta Europa Nostra -palkintoehdokkaana

2.12.2014

Suomesta lähetettiin seitsemän hanketta kilpailemaan vuoden 2015 Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisistä kulttuuriperintöpalkinnoista. Lisäksi Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston, pitkälti suomalaisten suunnittelemalle, restaurointihankkeelle on haettu palkintoa konservointikategoriassa. Hanke luetaan venäläiseksi.

Suomalaishankkeista suurin osa hakee palkintoa koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa.

Kilpailua laajennettiin tänä vuonna siten, että myös aineetonta kulttuuriperintöä koskevia ja digitalisointihankkeita voi ehdottaa. Suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja Kansanmusiikki-instituutti haki palkintoa ainutlaatuista kaustislaista pelimanniperinnettä säilyttävälle hankkeelleen, jossa perinnemusiikin elinvoiman nähdään piilevän ihmisten välisissä kohtaamisissa: yhteisissä soitto-, laulu- ja tanssihetkissä.

Edelfelt- ja Vrouw Maria -hankkeet digitointiluokassa

Tutkimuksen ja digitalisoinnin luokassa palkintoa haettiin Albert Edelfeltin digitalisoiduista teoksista, luonnoksista ja kirjeenvaihdosta referaatteineen koostuvalle verkkojulkaisulle Albert Edelfelts brev – en elektronisk brev- och konstutgåva sekä Museoviraston Vrouw Maria veden alla -hankkeelle, jossa tehtiin Vrouw Maria -hylky helpommin saavutettavaksi kehittämällä Aalto-yliopiston Medialaboratorion kanssa yhteistyössä interaktiivinen 3D-virtuaalisimulaatio. Se esittelee vuonna 1771 uponneen kauppalaivan hylyn ja sitä ympäröivän vedenalaisen maiseman sekä äänimaiseman interaktiivista virtuaalitekniikkaa käyttämällä.

Mattila konservointikategoriassa

Suojelu ja konservointi -kategoriassa ehdolla on Pentti ja Anne Siivosen omistama Mattilan talonpoikaistila Kalannin Tammiston kylässä Uudessakaupungissa. He ovat entisöineet 1890-luvun lopussa rakennetun tilan päärakennuksen sekä sisältä että ulkoa alkuperäiseen asuunsa. Lisäksi he ovat siirtäneet tilan maille kaikkiaan 14 muuta rakennusta. Rakennuksiin on sijoitettu tuhansien talonpoikaisesineiden kokoelma.

Koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa ehdokkaana on Kalevalatalosäätiön Keski-Skandinavian suomalaismetsissä järjestämä restaurointileiritoiminta sekä savutupien sekä Östmarkin paanukirkon dokumentointi yhdessä Icomoksen, Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin historian osastojen kanssa.

Samassa palkintoluokassa on eurooppalaista miekkailuperinnettä ylläpitävä korttipeli Audatia: The Medieval Combat Card Game -korttipeli, joka opettaa italialaisen pitkänmiekan liikkeiden, oikeaoppisten taktiikoiden ja alkuperäiskielisen sanaston saloihin.

Koulutuksellisten hankkeiden luokassa palkintoa on ehdotettu myös kesällä 2014 järjestetylle Eurooppa Helsingissä -näyttelylle. Näyttelyn aineisto koottiin kaikkiaan 400 opiskelijan Tampereen teknisen yliopiston 15 vuoden aikana arkkitehtuurin peruskurssilla tuottamasta materiaalista: eurooppalaista arkkitehtuuria kuvailevista maalauksista, pronssireliefeistä ja piirustuksista. Pyrkimys oli tuottaa ymmärrys nykyisen rakennetun ympäristön ja eurooppalaisen arkkitehtuurin välille 3 000 vuoden ajalta.

 

Kuvaukset hankkeista

Albert Edelfelts brev – en elektronisk brev- och konstutgåva

Tieteellinen seura Svenska litteratursällskapet i Finland on 2014 julkaissut verkkojulkaisun Albert Edelfelts brev – en elektronisk brev- och konstutgåva, joka on vapaasti käytettävissä verkossa (edelfelt.sls.fi). Julkaisu sisältää laajan kirjeaineiston sekä Kansallisgallerian omistamia Edelfeltin taideteoksia ja poikkeuksellisen hyvin säilyneen luonnoskokonaisuuden. Albert Edelfeltin kirjeet hänen äidilleen on julkaistu digitoituina originaaleina, joihin on liitetty seikkaperäiset referaatit sisällöstä. Julkaisu tarjoaa luku- ja visuaalisia elämyksiä samalla kun se tarjoaa myös hyvin täsmällistä tietoa ja syventymismahdollisuuksia aineistoon. Julkaisussa on mahdollista tehdä erilaisia hakuja ja suunnistaa kirje- ja taideaineistossa monipuolisesti. Nyt julkaistut kirjeenvaihdon vuodet 1885–1886 sisältävät 96 kirjettä ja 133 teos- ja luonnoskuvaa. Edelfeltin n. 1300 kirjettä äidilleen tullaan julkaisemaan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan tulevina vuosina.

Lehdistökuva [1,49 mt]

Kuvateksti:
Albert Edelfeltin kirjeitä ja taidetta sisältävä verkkojulkaisu valottaa taitelijan elämää ja taidetta sekä 1800-luvun lopun kotimaista ja eurooppalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Albert Edelfeltin kirjeet hänen äidilleen luovutettiin Svenska litteratursällskapetin arkistoon vuonna 1935. Teos "Pariisin Luxembourgin puistossa" ja teosluonnokset kuuluvat Suomen Kansallisgallerian kokoelmiin, kuvat: Hannu Aaltonen, Janne Mäkinen.

Lisätietoja:
Kristina Linnovaara, 09-618 774 54, etunimi.sukunimi @sls.fi

 

Kaustisten kansanmusiikkiperinne

Kansanmusiikki-instituutti on Kaustisella vuodesta 1974 lähtien toiminut suomalaisen kansanmusiikin ja kansantanssin tutkimus-, tiedotus ja palvelukeskus. Eräs Instituutin toiminnan luontevia painopisteitä on ollut tukea kaustislaisen, tyylipiirteiltään ja jatkumoltaan ainutlaatuisen pelimanniperinteen säilymistä. Keskeisenä ajatuksena on ollut kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen rikkaita paikallisperinteitä ylläpitämällä.

Perinnemusiikin elinvoima piilee ihmisten välisissä kohtaamisissa: yhteisissä soitto-, laulu ja tanssihetkissä. Perinteen säilymiseksi muuttuvassa maailmassa se tarvitsee jatkuvasti uudistuvia puitteita. Kaustisella näitä puitteita rakentavat menestyksekkäästi yhdessä useat eri paikalliset toimijat.

Elävä perinne perustuu yhtä paljon omien juurien tuntemiselle kuin uudistumisellekin. Kansanmusiikki-instituutin Monimuotoisen kulttuurin ylläpitäminen -projekti perustuu paikallisten toimijoiden kanssa luotuun verkostoon: perinnettä tuetaan ja uudistetaan arkistoimalla ja tutkimalla, järjestämällä Kaustisen kansanmusiikkijuhlia sekä panostamalla voimakkaasti lapsi- ja nuorisotyöhön.

Lehdistökuva: [2,3 mt]

Kuvateksti:”kylmän pohjoisen kuuma viulujengi” Frigg esiintyi Kaustisilla viime kesänä. Kuva: Risto Savolainen.

Lisätietoja:
Matti Hakamäki, Kansanmusiikki-instituutti, 040 3588921, etunimi.sukunimi @kaustinen.fi

 

Pentti ja Anne Siivosen Mattila – Talonpoikaiskoti parhaimmillaan

Pentti ja Anne Siivosen omistama Mattilan talonpoikaistila sijaitsee Kalannin Tammiston kylässä Uudessakaupungissa. He ovat entisöineet 1890-luvun lopussa rakennetun tilan päärakennuksen sekä sisältä että ulkoa alkuperäiseen asuunsa. Lisäksi he ovat siirtäneet tilan maille kaikkiaan 14 muuta rakennusta aitoista riihen ja pajaan. Yksi rakennuksista on vanha hirsinen huussi, joka on valittu sarjassaan Suomen kauneimmaksi.

Yli kolme vuosikymmentä kestäneen keräilyharrastuksen tuloksena päärakennus ja muut rakennukset ovat täyttyneet monipuolisella talonpoikaisesineistöllä. Tuhansien esineiden kokoelmat koostuvat vakoista, huonekaluista, monenlaisista astioista, työkaluista ja paljosta muusta. Kokoelmien helmi on Suomen suurin juustomuottikokoelma, joka koostuu noin 450 juustokehästä.
Tunnelma Mattilan mailla ja tuvassa on uskomattoman aito. Siellä kokee helposti siirtyvänsä 1800-luvun talonpoikaisen elämänmenon piiriin. Kyseessä on upea kokonaisuus rakennuksineen ja esineineen.

Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt Pentti Siivoselle kultaisen ansiomerkin vuonna 2012 ja Talonpoikaiskulttuurisäätiö Mattilan tilalle perinteisen rakentamistavan kunniakilven vuonna 2013.

Lehdistökuva [817 kt]
Kuvateksti: Pentti ja Anne Siivosen laajoihin esinekokoelmiin kuuluu noin 450 juustomuotin kokoelma, lajissaan Suomen suurin. Kuva: Foto-Mika.

Lisätietoja:
Pentti Siivonen, (02) 874987, hannu.siivonenuusikaupunki.fi


Kalevalatalosäätiön toiminta Keski-Skandinavian Suomalaismetsissä

Kalevalatalosäätiö on toiminut yhteistyössä Solør-Värmlannin (ruotsalais-norjalainen suomalaiskulttuuriseura), Finnskogscentrumin (Ruotsissa) sekä Norjan metsäsuomalaismuseon kanssa vuodesta 1997. Olemme järjestäneet restaurointileirejä, joiden ammatillisesta osaamisesta ovat vastanneet Ikaalisten Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksen restaurointilinja, Hämeen ammatti-instituutti (ent. Evon Metsäoppilaitos) sekä Aalto yliopiston arkkitehtuurin historian osasto.

Olemme lisäksi dokumentoineet kaikki merkittävimmät savutuvat Norjan ja Ruotsin raja-alueella yhdessä Aalto yliopiston Arkkitehtuurin historian osaston kanssa.

Östmarkin kauniin paanukirkon kansainvälistä dokumentointileiriä olimme järjestämässä vuonna 2010. Päävastuun leiristä kantoi ICOMOS ja arkkitehti Markku Mattila, joka toimii opettajana sekä Tampereen teknillisen yliopiston että Aalto yliopiston arkkitehtuurin historian osastoilla.

Lehdistökuva [931 kt]
Kuvateksti: Röjdåforssin vanha mylly, joka on käytössä muutamana päivänä kesästä, on yksi Kalevalatalosäätiön kohteista. Kuva: Árpád Sailo.

Lisätietoja:
Árpád Sailo, Kalevalatalosäätiö, 046 877 2755, etunimi.sukunimi @gmail.com

 

Audatia: Korttipeli lähes kadotetusta eurooppalaisesta miekkailusta

Heinäkuussa 2014 julkaistu Audatia: The Medieval Combat Card Game on kahden pelaajan korttipeli aidosta eurooppalaisesta miekkailusta. Audatia pohjautuu italialaisen miekkamestari Fiore dei Liberin vuonna 1410 kirjoittaman Il Fior di Battaglian pitkänmiekan oppimäärään niin tarkasti ja yksityiskohtaisesti, kuin mahdollista.

Audatian taustatutkimustyöstä vastaa Suomessa asuva iso-britannialainen miekkailunopettaja Guy Windsor, jolla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus eurooppalaisten taistelulajiperinteiden tutkimisesta ja opetuksesta.
Audatia-korttipeli mahdollistaa italialaisen pitkänmiekan liikkeiden, oikeaoppisten taktiikoiden ja alkuperäiskielisen sanaston omaksumisen viihteellisen korttipelin muodossa. Lisäksi, Audatian pelaajien ohella aiheesta kiinnostuneet sidosryhmät ovat mukana elävöittämässä tätä lähes kadotettua osa-aluetta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstämme.

Lehdistökuva [623 kt]

Kuvateksti: Audatia -korttipeli pohjautuu italialaisen miekkamestari Fiore dei Liberin vuonna 1410 kirjoittaman Il Fior di Battaglian pitkänmiekan oppimäärään.

Lisätietoja: Rami Laaksonen, Growl Partnership Oy, 040 70 83 778, etunimi @growlpartnership.com, etunimi.sukunimi @gmail.com

 

Uusi tapa esitellä hylkyjä: Vrouw Maria veden alla -simulaatio

Museoviraston Vrouw Maria veden alla -hankkeen (2009–2012) yhtenä tavoitteena oli tehdä Vrouw Marian-hylky helpommin saavutettavaksi. Ratkaisuksi tähän kehitettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston Medialaboratorion kanssa interaktiivinen 3D-virtuaalisimulaatio. Se esittelee vuonna 1771 uponneen kauppalaivan hylyn ja sitä ympäröivän vedenalaisen maiseman sekä äänimaiseman interaktiivista virtuaalitekniikkaa käyttämällä.
Simulaatiossa huono vedenalainen näkyvyys sekä ihmisen huonokuuloisuus veden alla voitiin häivyttää. Näin simulaation käyttäjä voi liiketunnistimen avulla navigoida itse hylyllä sekä sen ympäristössä. Simulaatio sisältää 14 tietopistettä, joissa kerrotaan lisää hylystä ja sen maisemasta videoiden, valokuvien, tekstin ja ääninäytteiden avulla.

Simulaation ensiesittely oli huhtikuussa 2012 avautuneessa Suomen merimuseon näyttelyssä ”Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina”.

Lehdistökuva
Kuvateksti: Vrouw Marian hylky on säilynyt hyvin. Piirros: Tiina Miettinen, Museovirasto.

Lisätietoja:
Tiina Mertanen, 040 1286481, etunimi.sukunimi @nba.fi

Eurooppa Helsingissä

Eurooppa Helsingissä -näyttely järjestettiin kesällä 2014 Helsingissä. Näyttelyn aineisto koottiin Tampereen teknisen yliopiston opiskelijat 2000-luvulla arkkitehtuurin peruskurssilla tuottamasta materiaalista. Kurssi sovelsi uusia pedagogisia menetelmiä ja kirjatiedon lisäksi huomio suunnattiin ajallisen syvyyden ymmärtämiseen arkkitehtuurissa. Kaikkiaan 400 opiskelijaa osallistui kurssille 15 vuoden aikana. Pyrkimys oli tuottaa ymmärrys nykyisen rakennetun ympäristön ja eurooppalaisen arkkitehtuurin välille 3 000 vuoden ajalta. Kurssi tuotti eurooppalaista arkkitehtuuria kuvailevia maalauksia, pronssireliefejä ja piirustuksia, jotka muodostivat yhdessä kollektiivisia teoksia.

Lehdistökuva [1,2 mt]

Kuvateksti: Näyttely ”Eurooppa Helsingissä – aikatiloja nykyajassa” avattiin kesäkuun alussa Laiturin näyttelytilassa kaupungin keskustassa. Eräs näyttelyn päänumero oli Rooman seinä, jossa Villa Lantesta avautuvan kaupunkinäkymän ja arkadiseinän avulla näytettiin miten ohikiitävän nykyhetken koettu aikasyvyys ja historian mitattu aikasyvyys kytkeytyivät toisiinsa rakennuskulttuurin perusedellytykseksi. Kolmen metrin pienoismalli hahmottaa 3000 vuoden aikatilan. Valokuva: arkkitehti Ari Rahikainen.

Lisätietoja:
Tore Tallqvist, etunimi.sukunimi @tut.fi