UKK: Avustuksen hakeminen, myöntäminen ja käyttö

 

Avustuksen hakeminen

Kysymys: Mitä kokonaissunnnitelma, rakennustapaselitys ja muut hakemuksen käsitteet tarkoittavat?
Vastaus: Seuraavassa on esitelty käsitteitä. Lue myös Hakuohje huolellisesti.

Hakemuksen kohta Hankesuunnitelma:

Laaja korjaustyö on suositeltavaa suunnitella niin, että hanke toteutetaan useammassa vaiheessa (esim. 1. vuonna katon korjaus, 2. vuonna ulkomaalaus jne.). Avustusta haetaan yhteen vaiheeseen kerrallaan. Pienehkö tai rajattu korjaushanke voidaan toteuttaa yhdessä vaiheessa.

Hankesuunnitelma tarkoittaa koko laajaa korjaushanketta ja sen vaiheita koskevaa suunnitelmaa. Se sisältää:
Kokonaissuunnitelma = talon tulevat korjaukset 3-5 vuoden aikana (tai jos talo juuri korjattu ja hyvässä kunnossa, tiedot viimeisimmistä korjauksista)
• Toteutusvaiheet = osissa toteutettavan hankkeen vaiheet ja aikataulu
• Pääsuunnittelija = koko hankkeesta vastaavan suunnittelijan nimi ja pätevyys
• Kustannusarvio = arvio hankkeen kaikkien vaiheiden kustannuksista
Myös hankkeen tarpeellisuus perustellaan hankesuunnitelma-osassa.

Hakemuksen kohta Haettavaa avustusta koskevat tiedot:

Tässä osassa annetaan tiedot siitä hankkeen osasta, johon vuosittain haettavaa avustusta haetaan (hakemusvuonna haettavan avustuksen määrä ja sen käyttötarkoitus sekä korjaustöitä koskeva rahoitussuunnitelma).

Lisäksi hakemukseen tulee liittää mm. rakennustapaselitys, joka tarkoittaa hakemuksen kohteena olevien korjausten toteutustapaa: mm. mitä työtapoja ja materiaaleja/aineita käytetään.

Liitteissä mainittu selvitys rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta tarkoittaa tietoa siitä, onko talo mainittu kunnan/maakunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten luettelossa. Tiedot saa esim. rakennusvalvonnasta tai maakuntamuseosta.

K: Voiko hakemusta täydentää sen jättämisen jälkeen?
V: Hakemus tulisi jättää liitteineen kerralla, mutta hakemusta voi täydentää kahden viikon ajan hakuajan umpeuduttua.

K: Saimme hakemukseemme liittyvän täydennyspyynnön. Mitä ovat maalaustapaselvitys tai ikkunaselvitys?
V: Hakemuksessanne oli esitetty tehtävät työt tai hankinnat puutteellisesti.

Maalaustapaselvitys: Tämä liittyy ulkomaalaukseen. Selvittäkää, millaisella maalilla talo on aiemmin maalattu, miten vanha maalipinta aiotaan puhdistaa, miten pohjakäsittely tehdään ja millaisella maalilla aiotaan maalata.

Ikkunaselvitys: Ikkunaselvitystä pyydetään, jos talon ikkunat aiotaan uusia. Selvittäkää, missä kunnossa nykyiset ikkunat ovat miksi niitä ei aiota korjata.

Kokonaissuunnitelma ja rakennustapaselvitys: ks. edellinen kysymys.

K: Saako työt aloittaa ennen kuin avustusta haetaan, voiko jo tehtyihin töihin saada jälkikäteen avustusta?
V: Avustusta voidaan myöntää aloitettuihin ja jo kokonaan tehtyihin töihin edellyttäen, että korjaussuunnitelmat hyväksytään hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Jos työt aloitetaan ennen kuin avustusasiassa on tehty päätöstä, on syytä ottaa yhteyttä Kotiseutuliiton rakennustutkijaan ennen töiden aloittamista. Yhdistys voi pyytää korjaussuunnitelmista ennakkotarkastuslausunnon, jossa voidaan varmistaa töiden avustuskelpoisuus.

Avustusta ei voida kuitenkaan koskaan luvata etukäteen, vaan työt aloitetaan aina omalla riskillä.

K: Voiko avustusta saada useana vuonna peräkkäin?
V: Kyllä voi. Jos myönnetty kerta-avustus jää paljon pienemmiksi kuin haettu summa, on suositeltavaa hakea lisää avustusta seuraavana tai seuraavina vuosina. Isommat hankkeet kannattaa jo suunnitteluvaiheessa jakaa toteutettavaksi useampana vuonna.

K: Saako avustusta jonkin tietyn prosenttiosuuden kustannuksista?
V: Seurantalojen korjausavustus on täysin harkinnanvarainen avustus ja se tarkoittaa mm. sitä, että avustuksen suuruus harkitaan tapauskohtaisesti. Mitään prosenttiosuutta, jonka avustus olisi kustannusarviosta, ei ole määritelty. Valtion avustus ei voi  kattaa kustannuksia sataprosenttisesti.

K: Voiko avustusta saada lainan lyhentämiseen?
V: Hyväksyttäviin tai hyväksyttyihin korjauskuluihin otetun lainan lyhentämiseen voi periaatteessa hakea ja saada avustusta. Yhdistys ottaa kuitenkin lainan aina omalla riskillään. Lainan korot eivät kuulu avustuksen piiriin.

K: Mikä on yleisin hakemuksen hylkäämisen syy?
V: Yksittäinen yleisin syy lienee puutteelliset tai huonot korjaussuunnitelmat. Jotkut hakijat eivät täytä muita avustuksen saamisen reunaehtoja. Lisäksi avustusta ei yksinkertaisesti riitä kaikille hakijoille. Jos hakemus hylätään, kannattaa ottaa yhteyttä Kotiseutuliiton rakennustutkijaan ennen uuden hakemuksen jättämistä.

K: Johtaako hakemuksen myöhästyminen sen hylkäämiseen?
V: Kyllä, käsittelyyn otetaan vain viimeistään viimeisenä jättöpäivänä postiin tai Kotiseutuliittoon jätetyt hakemukset (postileima riittää).

K: Kuinka moni avustusta hakeneista saa avustusta?
V: Viime vuosina vain kaksi kolmasosaa hakijoista on saanut avustusta.  Avustusta on haettu viisinkertainen määrä siihen nähden, paljonko sitä voidaan myöntää.

Hakukelpoisuus

Kysymys: Voiko avustusta saada rakennukseen, joka on avustuksen hakijalla vuokralla?
Vastaus: Avustuksen saajan tulee omistaa rakennus. Ainoa poikkeus voi olla, että hakija hallinnoi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella seurantaloa, jonka omistaa jokin toinen avustuskelpoinen yhdistys.

K: Voiko maa, jolla seurantalo on, olla vuokralla?
V: Maa voi olla vuokralla, mutta vuokrasopimusta pitää olla jäljellä pääsääntöisesti vähintään 15 vuotta silloin kun avustusta myönnetään.

K: Voiko avustusta saada kunnan tai seurankunnan omistaman rakennuksen korjaamiseen?
V: Ei voi.

K: Voiko avustusta saada vanhan koulun korjaamiseen, jos kunta myy sen yhdistykselle?
V: Jos koulu tulee sellaisen yhdistyksen omistukseen, joka on oikeutettu korjausavustukseen ja rakennuksen käyttö on ”seurantalomaista”, on se avustuskelpoinen. Toiminnan tulisi kuitenkin olla vakiintunutta.

K: Mitä tarkoittaa rakennuksen ”seurantalomainen käyttö”?
V: Perinteisessä seurantalossa on mm. kokoontumis-, juhla-, kulttuuri- ja vapaa-ajanharrastuskäyttöä. Talon tulee olla paitsi yhdistyksen omassa käytössä, myös vapaasti vuokrattavissa. Perinteisissä seurantaloissa ei ole mm. majoitustiloja. >> Seurantalomaisen käytön kriteereitä

K: Voiko rekisteröimätön yhdistys saada avustusta?
V: Avustusta voidaan myöntää vain rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle.

K: Voiko avustusta saada tanssilavan korjaamiseen?
V: Tanssilavat on rajattu avustuksen ulkopuolelle

K: Voiko avustusta saada vanhan asuintalon purkamiseen ja pystyttämiseen seurantaloksi?
V: Periaatteessa rakennukset olisi hyvä korjata niiden omalla paikalla, mutta jos taloa uhkaa purkaminen sen nykyisellä paikalla, on parempi säilyttää se siirtämällä. Rakennuksen purkamiseen ja siirtämiseen ei voi avustusta saada, mutta uudelleenpystyttämiseen kyllä.

K: Saako avustusta seurantalon ostamiseen?
V: Avustusta ei myönnetä tällaisiin investointeihin.

K: Onko EU-avustuksen saaminen esteenä avustuksen saamiselle?
V: Seurantalojen korjausavustusta voidaan myöntää samaan rakennukseen, jonka korjaamiseen on saatu EU-avustusta, mutta avustuksen tulee kohdistua kokonaan erilliseen osahankkeeseen. Avustuksen hakijan tulee kertoa kaikille avustustahoille hankkeeseen hakemansa ja saamansa avustukset.

Avustuksen käyttö ja selvittäminen

K: Peritäänkö avustusta takaisin jos talo myydään?
V: Avustuksen takaisin periminen on mahdollista, jos talo myydään sellaiselle taholle, joka ei voi saada seurantalojen korjausavustusta (esim. liikeyritykselle, kunnalle tai yksityishenkilölle). Avustusta saaneen seurantalon myynnistä ja muista oleellisista muutoksista on aina ilmoitettava avustusta myöntäneelle taholla, joka päättää mahdollisesta takaisin perinnästä. Avustus kuoleentuu kokonaan 15 vuodessa ja sen jälkeen sitä ei peritä takaisin. Kalusteisiin annettu avustus kuoleentuu 10 vuodessa. Huom: vuonna 2011 ja sitä ennen avustuksen kuoleentumisaika oli 20 vuotta.

K: Voiko avustusta käyttää työpalkkoihin?
V:
On suositeltavaa, että korjausta tehdään talkoilla niin paljon kuin mahdollista. Kaikkia töitä ei voi kuitenkaan tehdä vapaaehtoisvoimin, eikä kaikilla yhdistyksillä ole eri syistä mahdollista tehdä korjaustöitä talkoilla. Näissä tapauksissa avustusta voi käyttää työpalkkoihin. Työpalkat on syytä esittää hakemuksen liitteenä olevassa kustannusarviossa.

K: Voiko talkootöiden rahallisen arvon sisällyttää avustuksen kustannuksiin?
V:
Talkootöiden arvon (n. 15 euroa/tunti) voi laskea mukaan korjaustöiden kustannusarvioon, mutta se on omarahoitusta, jonka osalle ei voi saada korjausavustusta. Avustuksesta tehtävään selvitykseen talkoot merkitään tunteina (kokonaismäärä riittää).

K: Mikä on selvityslomakkeessa mainittu erillinen toiminnantarkastuskertomus avustuksen käytöstä?
V: Avustuksen saaja sitoutuu toimittamaan selvityksen korjausavustuksen käytöstä. Siihen on liitettävä erillinen avustuksen käyttöä koskeva toiminnantarkastuskertomus, jonka yhdistyksen toiminnantarkastaja laatii ja allekirjoittaa.

Erillisestä toiminnantarkastuskertomuksesta on käytävä ilmi kuinka paljon rahaa avustuksen kohteena oleviin korjauksiin on käytetty ja että ilmoitetut kulut löytyvät yhdistyksen kirjanpidosta. Kopiot yhdistyksen edellisten vuosien toiminnantarkastuskertomuksista eivät siis riitä.

K: Mitä jos suunnitelmiin tulee muutoksia avustuksen myöntämisen jälkeen?
V:
Avustus on käytettävä hakemuksen yhteydessä hyväksytyn suunnitelman ja avustuksesta laaditun sopimuksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Jos suunnitelmiin tai käyttötarkoitukseen halutaan muutosta, siitä on sovittava Kotiseutuliiton rakennustutkijan kanssa ennen töiden aloittamista.

K: Muuta kysyttävää…
V:
Kääntykää Kotiseutuliitossa seurantaloasioista vastaavien puoleen, neuvomme mielellämme.