Soini lukemisto

30.11.2012
Lasse autio (toim.)
Soini lukemisto IV
Soini-Seura 2012
351 s.
 

Takaisin Kirjaesittelyt 2012


Soinillista lukemista

Kirjan takakannen päällyksessä on Suomen kartta ja siinä selkeästi erotettu Soinin kunta, joka ainakin vielä vuonna 2012 oli itsenäinen, joskin muodosti yhteistoiminta-alueen Alajärven ja Vimpelin kanssa. Se on yksi ratkaisu kuntarakenneprosessiin; tässä ratkaisussa ns. ”isäntäkunnat” hallinnoivat omia tuottajalautakuntiaan osana kokonaisuutta. Lautakuntapaikat on jaettu kunnittain. Tällä mielenkiintoiselle esittelyllä kunnanjohtaja Reino Määttä saattaa lukijansa kohti Nyky-Soinin esittelyä ja näkymiä tulevaisuuteen.

Käsillä on neljäs Soini lukemisto. Edelliset ovat ilmestyneet kymmenen vuoden välein, 1986 alkaen, nyt sitten edellisestä on vain kuusi vuotta. Lukemisto on hyvä nimi tämän tyyppiselle kotiseutukirjalle. Se ei ole vuosikirja, ei kyläkirja tai pitäjänhistoria vaan toimittajansa kokoama kirjoituspaketti soinilaisuudesta, niin menneestä kuin tulevastakin. Ja on varmaan soinilaisten näköinenkin. Kokoelmassa – antologiaksikin tätä voisi kutsua – on kaikkiaan 29 erillistä artikkelia, jotka on jaettu kymmenen pääluvun alle.

Aluksi saamme tutustua soinilaiseen kunnalliselämään ja samassa yhteydessä myös laajahkoon Matti J. Kankaanpään artikkeliin Soinin nimen etymologiasta ja historiallisesta taustasta. Seuraavat kokonaisuudet ovat yksittäiset artikkelit Soinin luontokuvasta (Esko Hakala) ja Kati Keski-Mäenpään katsaus soinilaisista lähetystyön kentillä. Tämän rinnalle voisi loppusivuilta nostaa Lasse Aution katsauksen soinilaisista rauhanturvaamistehtävissä. Oma luku on myös omistettu kunnalliskodin/vanhainkodin muutokselle aikojen myötä.

Historiallisia artikkeleja ovat mm. Vaito Pesolan osittain järkyttäväkin kuvaus nälkävuosina menehtyneistä soinilaisista, mutta yhtä lailla eri kirjoittajien katsaukset mm. Pohjanmaan–Savon toteutumattomaan yhdysratahankkeeseen, säästöpankkimaailmaan ja osuuskassaan. Oman lukunsa saavat maatalouden kehittymiskuvaukset ja katsaus Soinin tieverkoston kehittymiseen. Anne Luodeslampi tarkastelee Laasalan kylän kouluelämää ja onpa Vaito Pesola koonnut mukaan joukon kouluvitsejä lukijaa ilahduttamaan.

Vakavaksi teksti muuttuu, kun syvennytään kuvaamaan sotien evakkotaipaleita pitkälti omakohtaisin kertomuksin, joskin Heikki Nenosen haastattelututkimus siirtokarjalaisten sopeutumisesta antaa taustaksi syventävää tutkimustietoa. Samalla lailla sopeutumista on vaatinut sotaleskeys ja sotaorpous, josta Lasse Aution kynä piirtää hienon kertomuskokonaisuuden. Asko Hankilanojan katsaus Naarajärven Sotavankien Järjestelyleiri n:o 2:een antaa odottaa vielä jatkoartikkelia, johon toivottavasti kertyy lisäaineistoa.

”Kotiseuturakkaus, vanhojen aikojen ymmärrys ja kunnioitus eivät ole nurkkakuntaisuutta vaan lahjaa. Että tajuaa sen, joku muukin on asunut täällä, tallannut omat polkunsa, ja ehkä joku tallaa jalansijansa myös minun jälkeeni. Täällä on tilaa, kauniit maisemat ja metsät, hyvä maaperä juurtua, ja vaikka jalat ovat tiiviisti maassa, saa käsillä huitoa taivaan avaruuksia, eikä ajatuksia ahdista. Tervetuloa tulevat sukupolvet!” Näin päättää Jaana Laakso rakkaudentunnustuksensa kotiseudulleen.

Johdannossa Lasse Autio toteaa, että soinilainen kotiseutuhenki on vahvaa ja se on tunnustettu hyvin laajalla alueella. Eri järjestöt ja yhdistykset toimivat talkoohengessä koko pitäjässä, joskin talkoolaisia ei koskaan ole liikaa. Näin varmaan  on muuallakin. Mutta miksi ihmeessä Soinin kunta teki päätöksen irtautua Kotiseutuliitosta – muutaman satasenko takia?

Kirjan taitto on perinteisen konservatiivinen, kuvakerronta olisi voinut olla laajempaakin, mutta tekstit on huolellisesti tarkastettu eikä virheitä juuri näe. Yhä oudoksuttaa mustavalkoisten ja värikuvien sijoittaminen samalle aukeamalle, mutta tälle ei kai nykyisin enää mitään voi. On kyllä todettava, että värikuvien taso, varsinkin vanhempien, on yleensäkin luvattoman heikko ja kuvankäsittely vaikeaa. Kertomustekstien lainaukset on painettu kursiivilla, joka toki erottaa tekstiosiot leipätekstistä, mutta tuo levottomuutta taittoon. Itse ratkaisisin asian sisentämällä suorat lainaukset.

Mutta kaiken kaikkiaan tarjolla on mielenkiintoista luettavaa Soinista myös ulkopuoliselle.

Lassi Saressalo

Teosta voi tilata puhelimitse numerosta 0400 264411 tai osoitteesta Lasse Autio Teollisuustie 2, 63800 SOINI, puh. 040 5873161 ja s-posti etunimi.sukunimi@pp.inet.fi Hinta 35 euroa + postituskulut.

Takaisin ylös