Vårt Sottungsby, Sotunkimme

19.9.2012
Andreas Koivisto
Vårt Sottungsby, Sotunkimme
Sotungin kyläyhdistys/Sottungsby Byaförening
Tammisaari 2011
415 s.
 

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Idylliä urbaanin kyljessä

Pieni kylä, iso kirja. Eikä saa sekoittaa Sottungsbytä Sottungaan, joka on Ahvenanmaalla. Sotunki on Vantaan itäkulmassa naapurinaan Sipoo ja Helsinki. Se on vielä maaseutumainen kokonaisuus, jossa asuu kuutisensataa onnellista asukasta, joista reilu 20 prosenttia ruotsinkielisiä.

Alueen asutushistoria ulottuu ainakin ensimmäisen vuosituhannen lopulle, mutta vakituinen asutus lienee syntynyt ruotsalaisinvaasion tuloksena 1100–1200-luvuilla. Kuitenkin seudun nimistössä on vanhempaa suomalaista ainesta, mikä kertoo varhaisemmasta (hämäläis)asutuksesta.

Sotunki on kulttuurimaisemaa, ja se lukeutuu Museoviraston valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun tutustuu nyt käsillä olevaan oivalliseen teokseen Sottungsbystä ja sen asukkaista.

Kirjan tekijä Andreas Koivisto on arkeologi, joka työskentelee Vantaan museossa kulttuuriympäristöosastolla ja on siksi ollut sopiva kirjoittaja teokselle. Hän toteaa olevansa urbaani vantaalainen, ja sukeltaminen maalaiskylän menneeseen on ollut opintoretki entiseen elämään tämän päivän kontekstissa.

Tämä opintomatka on tuottanut mallikkaan ja helppolukuisen teoksen, jota hän nimittää historiikiksi. Mielestäni se on enemmän kuin historiikki, pikemminkin suuri kertomus kohteestaan.

Käännöstekstit ruotsista suomeen ovat Riina Koiviston käsialaa, joten perhepiirissä on työskennelty. Huolellisuutta työssä osoittaa, että kummallekin kielelle on vielä otettu kielentarkistajat ja erilliset oikolukijat.

Jo tässä vaiheessa pitää kiittää myös Curt Sjöblomia ja Oy Contender td Ab:ta, joka on vastannut teoksen ulkoasusta ja taitosta. Avarat marginaalit, joissa kuvatekstit ja pikku detaljikuvia, kainalotietoiskut omilla sivuillaan omanvärisenä, ruotsin- ja suomenkielisen tekstin rytmittäminen rinnakkain – hieman erivärisenä – antavat miellyttävän luku- ja katselukokemuksen. Taas pitää kuitenkin kysyä, onko mustavalkoisen ja värikuvamateriaalin sijoittaminen samalle sivulle välttämätöntä. 

Maininnan ansaitsevat myös Elina Terävän tekstiä elävöittävät piirrokset.

Teos alkaa perinteisesti asutushistorialla ja kohdealueen monimuotoisen luonnon esittelyllä.

Sen jälkeen käsitellään kylän tilojen synty, kehitys ja kohtalot vuosisatojen saatossa aina nykypäivään saakka. Myös torpparilaitos, torpparit tulevat esille niin kuin lähdeaineista antaa myöden.

Erillinen luku kokoaa sota-ajat yhteen Ruotsin vallan ajoilta viime sotiin. Ensimmäisen maailmansodan ajoilta esiin nousevat vallitöitä seudulla tehneet ”kiinalaiset”, jotka olivat Venäjän saamia itäisiä sotavankeja, joita kansa käsitteli yhteisnimellä kiinalainen. No heitäpä sitten ihmeteltiinkin.

Sisällissota ohitti onnekkaasti sotunkilaiset. Osallistuttiin suojeluskuntatyöhön ja lotta-askareisiin. Talvi- ja jatkosota jätti mieleen paitsi rintamataistelut myös ilmavalvonnan ja Helsinkiin tähdänneet vihollispommittajat.

Kerronta etenee kuvaamalla maaseutuelämän muutosprosesseja niin maatalouden harjoittajien, käsityöläisten kuin pienteollisuudenkin näkökulmasta. Kaupat, koulut ja yhteisöelämä saavat omat lukunsa, kuten pitääkin. Yhdistystoimintaan perehdytään mm. VPK:n ja nuorisoseuraliikkeen metsästysseuran ja tietenkin Byaföreningin kautta – tulipa Sotunki valituksi juuri kyläyhdistyksen aktiviteetin vuoksi vuoden uusmaalaiseksi kyläksi vuonna 1998.

Mutta idylliä uhkaa moderni. Vantaa kasvaa. Syntyvät Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki ja Hakunila, uusi 1983 valmistunut kaava suunnitteli Sotungin maa-alueiden tehokäyttöä, kaatopaikkasotaa käytiin, torjuttiin luontoa raiskaavan laskettelukeskuksen tulo ja onnistuneesti torjuttiin myös suurvoimalinja halkaisemaan kylämaiseman.

Sotunkilaiset ovat ottaneet kulttuuriympäristön vaalimisen tosissaan ja pääosin onnistuneetkin pyrkimyksissään.

Kirjan lähdeviitteistö kulkee luvuittain, ja käytetyt lähteet on koottu kokonaisuudeksi teoksen viimeisille sivuille.

Gratulerar för boken.

Lassi Saressalo

Kirjaa voi tilata osoitteesta: http://www.sotunki.net esa.mahlakaarto @ luukku, p. 040 577 4760

Takaisin ylös