Suomalaiselle Adoptoi monumentti -hankkeelle Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen Grand Prix

24.5.2016 

Annikin kivikioskilla järjestettiin alkukunnostustalkoot yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseon ja kioskin adoptoineen vapaaehtoisten kanssa. Kuva: Miia Hinnerichsen 2014.
 

Tamperelainen Adoptoi monumentti -hanke sai tänään harvinaisen tunnustuksen, kun se vastaanotti Madridissa Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintojen ja Europa Nostra -palkintojen Grand Prix’n. Aiemmin pääpalkinto on tullut Suomeen vain kahdesti: vuonna 2009 sen sai Kesälahden kirkon kellotapulin restaurointihanke ja vuonna 2002 Yli-Iin Kierikkikeskus ulkomuseotoiminnasta.

Nyt palkinto tulee ensimmäistä kertaa Tampereen seudulle. Pirkanmaan maakuntamuseo on kehittänyt Adoptoi monumentti -toimintaa vuodesta 2008 lähtien. Hankkeen parissa toimii Pirkanmaalla jo yli 300 vapaaehtoista 20 arvokkaassa kulttuuriperintökohteessa. Palkinto on kiitos myös kaikille adoptoijille heidän arvokkaasta työstään. Tuomaristoa miellytti erityisesti paikallisten yhteisöjen rohkaiseminen ottamaan omakseen kulttuuriperintöään. Hankkeen katsottiin myös edistävän kestävää kehitystä, ja mallin toivotaan leviävän kaikkialle Eurooppaan.

Vuoden 2016 Euroopan tärkeimmän kulttuuriperintöpalkinnon saajia juhlittiin tänään näyttävästi Madridissa. Plácido Domingo, Europa Nostran puheenjohtaja, ja EU:n kulttuurista vastaava komissaari Tibor Navracsics isännöivät palkintojenjakoseremoniaa ja luovuttivat seitsemän Grand Prix-palkintoa 28 ehdokkaan joukosta valituille voittajille. Seitsemän tuomariston valitsemaa Grand Prix -voittajaa saavat kukin 10 000 euron palkinnon. Yleisö valitsi suosikikseen nettiäänestyksessä Kuninkaan polun kunnostushankkeen Espanjassa. Hanke valittiin lisäksi Grand Prix -voittajaksi.

Grand Prix voittajat:

Konservointi
Agios Germanoksen perinteinen vesimylly, Prespes, Kreikka
Kuninkaan polku El Chorron rotkossa, Malaga, Espanja
Wimpole Hallin goottilainen torni, Wimpole, Cambridgeshire, Yhdistynyt kuningaskunta

Tutkimus ja digitointi
Gostušan kylän konservointitutkimus, Pirot’n alue, Serbia

Omistautunut toiminta
Kansallismuseon työntekijät ja aktiivit, Sarajevo, Bosnia ja Hertsegovina
Giulia Maria Crespi, Milano, Italia

Koulutus ja tietoisuuden herättäminen
Adoptoi monumentti, Tampere, Suomi

Palkintojuhlassa Euroopan kulttuuriperintöpalkinto (Award) annettiin 28 voittajalle, jotka edustivat 16:a Luova Eurooppa-ohjelmaan osallistuvaa maata. Europa Nostra -palkinto annettiin myös Valko-Venäjän kilpailijalle.

Tapahtumassa oli 1 000 osallistujaa. Mukana oli kulttuuriperinnön ammattilaisia, vapaaehtoisia ja tukijoita kaikkialta Euroopasta, sekä huipputason edustajia EU:n instituutioista, jäsenvaltioista ja isäntämaasta.

Palkintotilaisuus on Euroopan kulttuuriperinnön vuosittaisen päätapahtuman European Heritage Congress huipentuma. Kongressin järjestää Europa Nostra yhdessä Hispania Nostran kanssa. 22.‒27. toukokuuta järjestettävä tapahtuma on tuonut Madridiin satoja eurooppalaisen kulttuuriperinnön asiantuntijoita.

Seuraavan kerran palkinnot jaetaan kesäkuussa 2017 Turussa, jossa Europa Nostra ja Europa Nostra Finland järjestävät tapahtuman, yhteistyössä Turun kaupungin ja Turun yliopiston kanssa. Palkintojen hakuaika päättyy 1. lokakuuta.

Suomenkielinen Europa Nostran palkintotiedote

Yhteystiedot
Europa Nostra Finland
Anna-Maija Halme +358 40 536 8188
Adoptoi monumentti
Tuija-Liisa Soininen + 358 40 520 1282

Lisätietoa hankkeista ja palkinnoista
Twitter: @europanostra
Voittajaprojektit: Tietoa ja tuomariston lausunnot, korkean resoluution kuvat ja videot Creative Europe website

Lehdistökuvat (vapaasti käytettävissä palkinnon uutisointiin):

Kaikki kuvat:
https://www.flickr.com/photos/europanostra/albums/72157665891876612/page2

Yllä oleva kuva:
https://www.flickr.com/photos/europanostra/26041910252/in/album-72157665...

Koulutus ja tietoisuuden herättäminen

Adoptoi monumentti, Tampere, Suomi
Pirkanmaan maakuntamuseon käynnistämä toimintamuoto kannustaa kansalaisia adoptoimaan lähiympäristössään sijaitsevia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä monumentteja, hoitamaan niitä ja ottamaan ne uudelleen käyttöön. Vaikka adoptoijat eivät omista hoitokohteitaan, he ottavat vastuun niiden ylläpidosta ja seuraavat niiden kuntoa. Muistomerkkien hoidon lisäksi he tutkivat niiden historiaa ja järjestävät kohteilla erilaisia tapahtumia ja lisäävät siten paikallisyhteisöjen tietämystä omasta kulttuuriperinnöstään. Adoptoidut kohteet ovat usein olleet vuosikausia hylättyinä. Uusi toimintamuoto auttaa palauttamaan ne yhteisöissään jälleen näkyviksi ja korostaa niiden merkitystä.

”Adoptoi monumentti on luova tapa saada paikalliset asukkaat aktiivisesti mukaan paikallisen kulttuuriperinnön hoitoon ja vaalimiseen sekä edistää pienempien rakennusten suojelua. Kohteiden laaja valikoima ja eri aikakausien edustus kertoo toiminnan kattavasta luonteesta. Toiminta myös edustaa kestävää kehitystä, ja se on selvästi mahdollista ottaa käyttöön kaikkialla Euroopassa”, tuomaristo painotti.

Adoptoi monumentti on kasvanut nopeasti ja nauttii melkoisesta suosiosta Suomessa. Uusia kohteita otetaan mukaan jatkuvasti ja toiminta on vähitellen alkanut levitä koko maahan, mikä omalta osaltaan kertoo sen onnistumisesta. ”Museon ammattilaiset tukevat vapaaehtoisia kohteiden hoitotyössä ja rakennusten kunnostustöissä apuna käytetään konservoinnin asiantuntijoita. Yhdistämällä vapaaehtoisten innostus ja ammattilaisten asiantuntemus on saatu, vaatimattomasta budjetista huolimatta, aikaan uskottava ja tehokas toimintamuoto, jolla on ollut merkittävä vaikutus", tuomaristo totesi.

"Tämä palkinto on osoitettu kaikille toiminnassa mukana oleville ja kunnioittaa niitä suuria ponnistuksia, jotka he ovat tehneet edistäessään hyvää, aktiivista kansalaisuutta ja rohkaistessaan paikallisia yhteisöjä ottamaan omakseen kulttuuriperintöään.”

Mielenkiintoinen ja tärkeä osa Adoptoi monumentti -toimintaa on sen mahdollisuus tuoda kulttuuriperintökohteita ja maahanmuuttajia lähemmäksi toisiaan tarjoamalla lyhytaikaista mutta mielekästä tekemistä turvapaikanhakijoille sekä samalla edistää suomalaisen kulttuuriperinnön ymmärtämystä. Tämä on Adoptoi monumentti -toiminnan erityisen ajankohtainen ja koko Euroopan mittakaavassa merkittävä ominaisuus.

Konservointi

Agios Germanoksen perinteinen vesimylly, Prespes, KREIKKA

Tämä Prespan kansallispuiston vuoristoalueella sijaitseva perinteinen vesimylly rakennettiin vuonna 1930. Kunnostushankkeeseen kuului ränsistyneen rakennuksen entisöinti, tuhoutuneiden mekaanisten järjestelmien uudelleenrakentaminen (yksi jauhaa jauhoja, toinen puhdistaa ja kolmas viimeistelee kankaita), vedenohjausjärjestelmän entisöinti sekä uusien rakennelmien rakentaminen ympäristöön, jotta vieraileminen vesimyllyllä olisi mahdollista. Kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena oli luoda “elävä monumentti” alueen teolliselle perinnölle ja aloittaa uudelleen jauhon jauhaminen, minkä tarkoitus oli parantaa ja tukea paikallisia ammatteja kylässä sekä luomuviljan tuotantoa ympäröivällä alueella. “Tämä palkinto on tunnustus eurooppalaiselle teollisuudelle tunnusomaisen varhaisteollisen myllyn käyttöönpalauttamiselle,” tuomaristo totesi. Se jatkoi myös, että “tunnustus koskee myös koulutuksellista ja yhteiskunnallista kytkentää, joka tukee kylän ja alueen taloudellista kehitystä ja ympäristöä laajemmin”.

Kuninkaan polku El Chorron rotkossa, Malaga, Espanja (myös yleisökilpailun voittaja)
Tämä yläilmoihin rakennettu polku tuo vierailijat Gaitanejo ja los Gaitanes-rotkon läpi Malagan kauniissa maakunnassa. Polku rakennettiin 1900-luvun alussa, jotta El Chorron kylän asukkaat pääsivät kulkemaan vesivoimalaan, jossa suurin osa heistä työskenteli. Kulkureitin ansiosta kyläläisten ei tarvinnut kulkea töihinsä pidempää reittiä vuoren ympäri. Myös lapset käyttivät polkua matkallaan läheiseen kouluun. Kuninkaan polusta tuli myös suosittu kävelykohde, vaikkakin se tunnettiin rakenteiden murentumisen takia yhtenä maailman pelottavimmista vaellusreiteistä. “Kuninkaan polun kunnostus on avannut tämän ainutkertaisen luonto- ja teollisuusperintökohteen vierailijoille, ja palkinto annetaan tästä saavutuksesta. Polun kunnostus on onnistunut myös houkuttelemaan alueelle uusia matkailijoita”, tuomaristo totesi, ja kehui kunnostajia siitä, että polku on rakennettiin sen vanhalle paikalle tai aivan alkuperäisen polun yläpuolelle.

Wimpole Hallin goottilainen torni, Wimpole, Cambridgeshire, Iso-Britannia
Wimpole Hallin goottilainen torni on loistava keskiaikaisen linnan rauniojäljitelmä, joka perustuu arkkitehti Sanderson Millerin suunnitelmaan vuodelta 1749. Tämä ikoninen raunio on ollut esimerkkinä muille samanlaisille rakennelmille eri puolilla Eurooppaa. Torni oli ehtinyt kärsiä tuhoja vuosisatojen aikana, koska sen huolellisesti suunnitellut rikkoutuneet reunukset, kiinnimuuratut ikkunat, puuttuvat rintavarustukset ja puuttuva katto tekivät siitä helposti vahingoittuvan. Sen muurien yläosaa koristava sakaraharja, joka oli tärkeä goottilaisen tornin piirre, oli hävinnyt lähes kokonaan. “Älyllisesti tämä hanke herättää kysymyksiä suunnitellun raunion säilyttämisestä ja konservointitoiminnan luonteesta. Se perustui tarkkaan tutkimukseen ja arkeologisiin tallenteisiin ja on malliesimerkki hyvästä yhteishankkeesta. Kohteen kekseliäs kunnostaminen on palauttanut tämän kauniin maamerkin yleisölle ja rikastanut tietoamme tilan sosiaali- ja kulttuurihistoriasta. Palkinto on tunnustus tästä ahkerasta työstä”, tuomaristo korosti.

Tutkimus ja digitointi

Gostušan kylän konservointihanke, Pirot’n alue, SERBIA

Tutkijat toteuttivat arkkitehtuurikartoituksen jokaisesta Gostušan kylän rakennuksesta Pirot’n alueella ja dokumentoivat kattavasti rakennusten ja rakennelmien arkkitehtooniset tiedot sekä käytetyt rakennustekniikat. Tutkimuksessa oli selvä koulutuksellinen ulottuvuus, ja alan opiskelijoita oli hankkeessa vahvasti mukana. Sen lisäksi, että kansanomaisen arkkitehtuurin suojeleminen oli hankkeessa tärkeää, tutkimus tuki myös alueen kulttuuri-identiteettiä ja loi uusia mahdollisuuksia sosiaaliselle ja taloudelliselle kasvulle alueella. “Vaarassa olevien kansanomaisten rakennusten konservointitutkimus tässä ainutlaatuisessa pienessä vuoristokylässä on esimerkki korkeatasoisesta konservointityöstä, johon päästään vankalla sitoutumisella pienestä budjetista huolimatta. Konservointityötä varten tehty tutkimus on huomattavan perusteellista ja suoritettiin näkemyksellä ja selvän toimintasuunnitelman mukaisesti. Tämä palkinto on tunnustus onnistuneelle tutkimukselle, jolla on kauaskantoiset vaikutukset”, tuomaristo painotti.

Omistautunut toiminta

Kansallismuseon työntekijät ja aktiivit, Sarajevo, Bosnia ja Herzegovina

Sarajevossa toimivan Bosnian ja Herzegovinan kansallismuseon kokoelma kattaa yli neljä miljoonaa esinettä. Kyseessä on yksi Kaakkois-Euroopan tärkeimmistä museokokoelmista. Museo sulki ovensa vuonna 2012 sen jäätyä ilman julkista rahoitusta ja tukea. Sulkemisesta huolimatta työntekijät tulivat töihin joka päivä seuraavan kolmen vuoden ajan ilman palkkaa. He vartioivat museota yötä päivää vaikeissa olosuhteissa ja huolehtivat esineistöstä parhaan kykynsä mukaan. “Heidän sitoutumisensa, joka nousi ihmisten tietoisuuteen itsenäisesti toimivan AKCIJA-kansalaisjärjestön laajan julkisen kampanjan kautta, sai valtavaa tukea sekä yleisöltä että medialta Bosniassa ja Herzegovinassa, ja myös maan rajojen ulkopuolella. Lopulta se vaikutti myös valtiotason päätöksentekoon,” tuomaristo totesi. Museo avasi ovensa uudelleen syyskuussa 2015 ja sen julkinen rahoitus on taattu vuoteen 2018 asti. “Tämän kulttuuriperinnön suojelemiseksi tapahtuvan kansalaistoiminnan voitto on todella vaikuttava ja juhlistamme sitä tällä Grand Prix -palkinnolla”, tuomaristo painotti.

Giulia Maria Crespi, Milano, Italia

Giulia Maria Crespi on nuoruudestaan asti tehnyt aktiivisesti hyväntekeväisyyttä ja on omistanut elämänsä Italian kulttuuriperinnön puolustamiselle. Vuonna 1975 hän oli mukana perustamassa voittoa tavoittelematonta FAI - Fondo Ambiente Italiano-järjestöä, jonka esikuvana oli Englannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa toimiva National Trust. Hän toimi järjestön väsymättömänä ja anteliaana johtajana vuoteen 2010 asti. FAI on vastannut monista korkeatasoisista konservointi-, koulutus- ja tietoisuudenkasvattamishankkeista. Tuomaristo totesi, että “Giulia Crespi on voimakkaalla persoonallaan ja johtajuudellaan suoraan vaikuttanut kulttuuriperintöön liittyviin käytäntöihin ja päätöksentekoon Italiassa. Hän on haastanut viranomaiset uudestaan ja uudestaan ja koonnut yksityistä ja julkista tukea Italian maiseman ja perinnön suojelemiseksi. Hänen runsaat saavutuksensa ovat perintö nykyiselle ja tuleville sukupolville. Tämä palkinto osoittaa arvostustamme poikkeukselliselle yksilölle ja hänen vapaaehtoiselle omistautumiselleen kulttuuriperinnön pelastamiselle”.

Taustaa

Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinnot / Europa Nostra -palkinnot

Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkintoja / Europa Nostra -palkintoja on jaettu vuodesta 2002 lähtien, jolloin Euroopan komissio perusti palkinto-ohjelman. Europa Nostra on huolehtinut sen toteutuksesta alusta lähtien. Palkinnon tarkoituksena on sekä juhlia hienoja saavutuksia kulttuuriperinnön saralla että edistää kulttuuriperinnön korjauksen, tutkimuksen, hallinnon, vapaaehtoistoiminnan, koulutuksen ja viestinnän parhaiden toimintamallien leviämistä. Näin se tuo kulttuuriperintöä esiin Euroopan strategisena voimavarana niin taloudelle kuin yhteiskunnalle laajemmin. Palkinto-ohjelma saa Euroopan unionin Luova Eurooppa -tukea.

Kuluneiden 14 vuoden aikana yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat lähettäneet ohjelmaan kaikkiaan 2 540 palkintohakemusta 39 maasta. Eniten hakemuksia on lähetetty Espanjasta, josta palkintoa on haettu 480 hankkeelle, seuraavaksi eniten Iso-Britanniasta, josta on lähetetty 276 hakemusta, kintereillään Italia 239 hakemuksellaan. Neljäntenä on Saksa, josta on lähetetty 190 hakemusta ja viidentenä Ranska 114 hakemuksellaan. Eniten palkintoa on haettu palkintoluokassa konservointi (1 524), seuraavaksi eniten luokassa koulutus ja tietoisuuden herättäminen (378), kolmanneksi luokassa tutkimus (319) ja neljänneksi luokassa omistautunut toiminta (297).

Vuodesta 2002 lähtien itsenäiset asiantuntijatuomaristot ovat valinneet 426 palkinnon voittanutta hanketta 34 maasta. Listan huipulla on Espanja, johon vastaanotettu 59 palkintoa. Melkein tasoissa on Iso-Britannia 58 palkinnollaan. Kolmantena on Italia 33 palkinnollaan, neljäntenä Saksa 28 palkinnollaan ja viidentenä Kreikka 25 palkinnollaan. Konservointiluokassa on annettu 256 palkintoa, omistautuneen toiminnan luokassa 63, luokassa koulutus ja tietoisuuden herättäminen 55 palkintoa ja luokassa tutkimus 52 palkintoa. Palkinnon saajien joukosta on valittu kaikkiaan 95 Grand Prix -hanketta, jotka ovat saaneet 10 000 euron pääpalkinnon.

Palkinto-ohjelma on vahvistanut kulttuuriperintöalaa Euroopassa tuomalla esiin parhaita käytäntöjä, rohkaistessaan rajat ylittävään tiedonvaihtoon ja verkostoidessaan kulttuuriperinnön eri alueilla toimivia henkilöitä. Se on myös tuonut palkituille kohteille monia etuja, kuten kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä, jatkuvuutta rahoitukseen ja kasvaneita kävijämääriä. Lisäksi se on lisännyt yleistä kulttuuriperintötietoisuutta sekä korostanut kulttuuriperinnön itseisarvoista merkitystä Euroopassa. Palkinto-ohjelma on näin ollen keskeinen väline Euroopan kulttuuriperinnön esiinnostamisessa.

Europa Nostra
Europa Nostra on kulttuuriperintöalan kansalaisjärjestöjen euroopanlaajuinen liitto, jota lisäksi tukee laaja julkisten organisaatioiden, yksityisyritysten ja yksilöiden verkosto. 40 Euroopan maata kattava järjestö antaa äänen Euroopan kulttuuri- ja luonnonperinnön suojeluun omistautuneelle kansalaisyhteiskunnalle. Vuonna 1963 perustettu Europa Nostra tunnustetaan nykyään Euroopan merkittävimmäksi kulttuuriperintöverkostoksi. Europa Nostran puheenjohtajana toimii maailmankuulu oopperalaulaja ja kapellimestari Plácido Domingo. Europa Nostra kampanjoi Euroopan uhanalaisten monumenttien, paikkojen ja maisemien pelastamiseksi erityisesti Seitsemän uhanalaisinta -ohjelmallaan. Se antaa tunnustusta laadukkaalle toiminnalle EU:n kulttuuriperintöpalkinnon / Europa Nostra -palkintojen kautta. Se osallistuu myös Euroopan kulttuuriperintöä koskevien strategioiden ja toimintakäytäntöjen muotoiluun ja toimeenpanoon Euroopan toimielinten kanssa käytävän ohjatun keskustelun kautta sekä Euroopan kulttuuriperintöallianssi 3.3:n koordinointiin.

Luova Eurooppa
Luova Eurooppa on EU:n rahoitusohjelma, jolla tuetaan kulttuuri- ja audiovisuaalista alaa ja niiden mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja kasvua. Luova Eurooppa -ohjelman budjetti on 1,46 miljardia euroa ohjelmakaudella 2014–2020. Ohjelma tukee luovien alojen organisaatioita kulttuuriperinnön, esittävien taiteiden, kustantamisen, elokuvan, television, musiikin ja videopelien ja näiden kautta kymmeniä tuhansia taiteilijoita sekä kulttuuri- että audiovisuaalisen alan ammattilaisia Euroopassa. Rahoituksella edistetään toimijoiden yhteistyötä yli rajojen, tavoitellaan uusia yleisöjä ja kehitetään alojen osaamista digitalisaation aikakaudella.