Täällä ovat juuremme

23.11.2012
Mikko Lehtinen (toim.)
Täällä ovat juuremme –
Korpijoki, Paaslahti, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Siikalahti
.
Länsi-Iisalmen kylähistoriapiiri
Porvoo 2012
509 s.

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Laajaa kerrontaa kovissa kansissa

Kotiseutuliittoon lähetetyn kirjan saatteessa todettiin, ettei tähän teokseen ole liitetty Länsi-Iisalmen koulupiirien aluekarttaa, koska sellainen oli jo edellisessä teoksessa, joka ilmestyi vuonna 2006 nimellä Läntelän liepeiltä Reittulan riihelle. Kun nyt käsillä olevassa teoksessa on neljäsivuinen edelliseen teokseen liittyvä errare, virheluettelo, tulisi jo ymmärtää, että kyse on edellisen teoksen jatko-osasta. Vaan eipä tuota edellistä juuri sattunut Pispalassa käsillä olemaan ja näin jäi valitettavasti yllä olevien koulupiirien alue tarkistettavaksi Suomi-Oppaasta. Ja olisin kyllä nuo edellisen teoksen korjaussivut liittänyt tähän kirjaan irrallisena painoksena, jotta kiinnostunut lukija olisi voinut ne sujauttaa sen edellisen kirjan kansien väliin oikealle paikalleen.

No se siitä, Länsi-Iisalmen koulupiirit on kartalle hahmotettu ja syventyminen teokseen voi alkaa. Ja kyllä siinä onkin syventymistä. Reilut viisi ja puolisataa tekstisivua, veteraanimatrikkeli ja laaja henkilöhakemisto vielä päälle, antoivat urakan, josta ei ihan pikaisesti selvinnyt. Mutta vieraallekin mielenkiintoista teksti oli. Vaikkakin sirpaleita, lajityypille ominaista muisteloa, faktaa välissä ja entisen elämän rekonstruointia. Kirjan toimittaja Mikko Lehtinen on varmaan usein ollut helisemässä miettiessään, miten eritasoiset tekstit lopulta saadaan johonkin malliin ja luettavaksi. Tällä en tarkoita, etteivätkö kirjoittajat, joita on kymmeniä, olisi taitavia harrastajakirjoittajia – en suinkaan. Tekstit ovat kirjoittajiensa näköisiä ja siksi maisemoituvat hyvin aikaan, aiheeseen ja alueeseen.

Teoksen muistelusartikkelit ja faktat on jaettu loogisiin kokonaisuuksiin. Ensin käväistään seudun korkeimmalla vaaralla sijaitsevalla näkötornilla ikään kuin ottamassa kokonaiskuvaa kerrontamaisemista. Samalla reissulla nostetaan esiin mielenkiintoinen karsikkoperinne, joka eli vielä 1800-luvun lopulle. Vainajaa hautaan vietäessä laitettiin puolimatkaan kodin ja kirkkomaan välille merkki puuhun tai erikseen tehtyyn lautaan, jossa oli vainajan nimikirjaimet ja syntymä- ja kuolinaika. Tavan kerrottiin estävän levotonta vainajaa palaamasta kotiin menneitä murehtimaan. Teoksen loppupuolella on mielenkiintoinen kuvakavalkadi mm. hautajaisista, mikä kertoo tavasta hyvästellä vainaja kotipihalla avoimen arkun ääressä ja samalla ikuistaa myös saattoväki mukaan valokuvaan.

Myös Iisalmen vesistöalueelle luontevat laivareitit ja laivat sekä muistelot niillä matkaamisesta saavat osansa tässä aloitusluvussa.

Maaseutuelämää muistellaan seuraavissa pääluvuissa, niin kotimuistoina, kuin yhdistettyinä tiettyyn symboliikkaan, seinäkellojen tarinoihin, kotimuseoiden keruisiin ja piian työhön. Tarina jatkuu seuraavaksi otsikon Työ alla ja silloin pääsemmekin sisään karjatalouden ja maatalouden vaiheisiin menneisyydessä – pääasiallisesti hevosaikana, mutta välähtävät kyllä mukana myös ensimmäiset traktorit ja leikkuupuimuritkin. Savotoilla käydään ja tukit uitetaan teollisuuden tarpeisiin, postia kuljetetaan, maalaiskäsitöitä harjoitetaan. Kuvataan hiilimiilun polttoa ja saippuan tekoa, seurataan pellavan tietä siemenestä vaatteeksi – vain muutaman kertomuksen mainitakseni. Eloisia juttuja taakse jääneestä omavaraisuuskulttuurista.

Lapsuus ja koulu saavat omat lukunsa, kouluja käytiin pienissä yhden tai kahden opettajan kyläkouluissa, joiden perään edelleenkin haja-asutusalueilla haikaillaan. Luokkakuvat seuraavat aikaa ja samalla voi seurata lasten ja nuorison pukeutumisen muutosta. Muistelot opettajista ja kylien merkkihenkilöistä tuovat kertojiensa äänen esiin – tämän kirjoittajalle vieraita, mutta paikkakuntalaisille varmaan merkittäviä tarinoita, joita tulisi välittää myös uusille sukupolville.

Nuorisoseuraliike ja poliittiset järjestöt saavat nekin omat lukunsa. Mielenkiintoinen kappale on nuorisoseuraliikkeestä poimitut pakinat, jotka kertoivat illanviettojen tapahtumista – sisäpiirihuumori ei avaudu, mutta kerronnantutkijalle mielenkiintoinen perinteenlaji, josta olisi syytä laatia vähän tieteellisempikin kuvaus. Kyse oli nimittäin valtakunnallisesta kulttuurimuodosta, jota tavattiin mm. partioliikkeessä.

Ihan satunnaiset tarinat seuraavat toisiaan, kotitarverunoilijoitakin löytyy, sanontojen kerääjiä ja mielenkiintoinen kokoelma perhepotretteja niin ilossa kuin surussakin. Ryhmäkuvien sanomaa ei oikein tässä teoksessa eikä muuallakaan jakseta avata – niistä löytyisi selkeitä kulttuurisia prosesseja kerrottavaksi – täysvuotisjuhlien lahjat ja kukkatervehdykset, hääpuvut, rippipuvut, hautajaistavat jne. tarvitsisivat muutaman sanan selityksen – etnografista dataa, voisin sanoa.

Sota-ajat saavat tässäkin teoksessa oman lukunsa. Käydään sisällissotaa, jossa seutukunnalta koottu Lilierin Hiihtäjät -niminen joukko-osasto kävi sotaansa aina Tampereelle asti. Elämää talvi- ja jatkosodan vuosilta välitetään niin kotirintaman kuin sotilaidenkin näkökulmasta, esitellään mielenkiintoista kirjeenvaihtoa, joka tarjoaa intiiminkin näkökulman sodan aiheuttamiin elämäntilanteisiin. Laaja matrikkeliosa täydentää sota-ajan kerrontaa ja vielä laajempi henkilöhakemisto koko teosta.

Erityisen kiitoksen ansaitsee ryhmäkuvien käsittely. Suurimmassa osassa on kuvankäsittelyllä saatu kunkin henkilön kohdalle numero ja vastaavasti nimiin sama numero. Näin kuvien tunnistetut hahmot löytyvät ilman että täytyy turvautua ”ylärivissä kolmas vasemmalta” -menetelmään.

Mikko Lehtinen on paitsi toimittanut teoksen myös taittanut sen. Erityinen kiitos, että mustavalkoisuus on säilynyt kautta linjan eikä värikuvia ole päästetty sekoittamaan kuvakerrontaa. Ilmeisesti kuvankäsittelyn avulla on vanhoja otoksia saatu selkeämmäksi, siitä kiitos sille jolle se kuuluu.

Kaikesta hajanaisuudesta huolimatta kirja on lajityyppinsä parhaimmistoa ja hyvä osoitus siitä, mihin harrastajiksi itsensä nimittäneet Länsi-Iisalmen kylähistoriapiiriläiset pystyvät, kunhan haluavat.

Toivottavasti tämän ja edellisen kirjan lähdemateriaali on saatu tallennettua johonkin olemassa olevaan arkistoon; se on liian arvokasta katoamaan saunan pesään.

Lassi Saressalo

Teosta voi tiedustella Aimo Kämäräiseltä: etunimi.sukunimi@luukku.com. Hinta 62 euroa.

Takaisin ylös