Kotiseutuaineistot verkkoon
8.2.2018 (päivitetty marraskuu 2021)
Kotiseutuyhdistyksille ja muille paikallistoimijoille on tarjolla uusi verkkotyökalu aineistojen kokoamiseen ja julkaisuun. Kansallisarkisto auttaa alkuun Topoteekki-alustan käytössä.
Eurooppalaisten arkistojen ja yliopistojen yhteishankkeessa Community as Opportunity (CO:OP) ratkottiin muun muassa kotiseutuyhdistyksiä ja muita paikallistoimijoita vaivannutta pulmaa siitä, miten kotiseutuaineistoja voisi säilyttää, esittää ja tarvittaessa jakaakin verkon välityksellä. Kansainvälisen arkistotutkimuksen keskuksen (ICARUS) johtamaan projektiin Suomesta osallistui Kansallisarkisto.
Projektin aikana luotiin Topoteekki-niminen käyttöliittymä, jonka kautta paikalliset toimijat tai vaikka tietystä historian teemasta (esim. sotahistoria tai hautausmaat) kiinnostuneet voivat esittää kuvia, videoita tai ääntä ja halutessaan myös saattaa sen käyttäjien ladattavaksi. Syntyi siis kaivattu kotiseutuarkisto verkossa.
Marraskuussa 2021 Suomessa on 15+1 topoteekkia: Hailuoto, Helsingin Östersundom, Kaarinan Piikkiö, Lieto, Mikkeli, Mäntsälä, Saamenmaa (Sápmi), Sastamalan seudun museo, Sastamalan Suodenniemi, Sievi, Säkylä, Taivassalo, Veteraanimoottoripyöräklubi ry, Ylöjärven Kuru ja Ylöjärven Muisti -kotiseutuarkisto. Yksi topoteekki on sukututkimuksen käytössä. Osaa topoteekeista ylläpitää paikallinen kotiseutuyhdistys, osaa museo ja yhtä Kansallisarkisto itse. Aineistot on digitoitu etupäässä ihmisten kotiarkistoista, mutta mukana on jonkin verran myös museoiden ja arkistojen aineistoja.
Ensimmäisistä suomalaisista topoteekeistä saatujen rohkaisevien kokemusten perusteella uusien topoteekkien perustaminen on mahdollista mihin päin Suomea tahansa. Mikäli oma topoteekki kiinnostaa, Kansallisarkiston kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta auttaa alkuun.
Miten topoteekki perustetaan?
Topoteekin perustaminen vaatii sopimuksen Kansainvälisen arkistotutkimuksen keskuksen (ICARUS) kanssa. Lisäksi on valittava enintään viisi ylläpitäjää, jotka vastaavat muun muassa julkaistavaksi tarkoitetun aineiston tallentamisesta ja tiettyjen metatietojen lisäämisestä (mm. paikalliset ja yleiset tunnisteet, laatimisajankohta, aineistotyyppi, aineiston omistaja ja käyttölisenssi).
Kun topoteekki-sopimus on laadittu, Kansallisarkistosta voi lainata rahtikustannusten hinnalla liikkuvia digitointiasemia aineiston digitoimista varten. Yhdistys voi järjestää esimerkiksi digitointipäivän, jonne halukkaat voivat tuoda omaa aineistoaan digitoitavaksi. Äänen ja liikkuvan kuvan digitointi tulee hoitaa muilla keinoin – esimerkiksi monet kirjastot tarjoavat tähän erilaisia mahdollisuuksia.
Tekijänoikeus- ja henkilörekisterisyistä digitoinnissa suositaan sota-aikaista tai sitä vanhempaa aineistoa, mutta mikäli ongelmia ei ole, myös uudemmat aineistot soveltuvat topoteekkiin.
Digitaaliset tiedostot tallennetaan topoteekki-alustalle sekä tarvittaessa osallistuvan tahon omalle tallennusvälineelle. Aineiston luovuttanut omistaja päättää aineistonsa käyttöoikeudesta. Hän voi joko pidättää kaikki oikeudet aineistoon (yleisöllä vain katseluoikeus) tai antaa sille Creative Commons -lisenssin. Tällöin topoteekista voi tiettyjen käyttöehtojen puitteissa ladata aineistoa esimerkiksi kirja- tai kotisivukäyttöön.
Mitä topoteekki kustantaa?
Topoteekeista peritään maan varallisuuteen (BKT/asukas) perustuvaa vuosimaksua. Yhdistysten, yritysten ja eri kokoisten kuntien hintakategoriat löytyvät täältä.
Lisätiedot:
- Tomi Ahoranta, etunimi.sukunimi @ arkisto.fi
kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto
Lue lisää: Eurooppa-projekti toi ratkaisun paikalliskulttuurin säilyttämiseen ja esittämiseen verkossa (Näkökulmia arkistosta -blogi)