Tapahtumat ja elävöittäminen

Kotiseutuliiton tekemässä kyselyssä paikallismuseotoimijat saivat kertoa, mikä on tuonut heidän museolleen matkailullisia onnistumisia. Ylivoimaisesti eniten mainintoja avoimissa vastauksissa oli tapahtumiin panostamisesta.

Paikallismuseotoimijat kertoivat, että tapahtumat tuovat museoon

  • lisää kävijöitä
  • lisää vapaaehtoisia

Tapahtumat

Muut elävöittämisen mahdolisuudet


Tapahtuman suunnittelu

Vuosittain toistuvat tapahtumat ovat hyvä keino saada museolle vakiokävijöitä. Niiden lisäksi on hyvä tarjota ja kokeilla myös uudenlaisia tapahtumia, jotka tuovat aivan uutta yleisöä - ihannetilanteessa vuosittain, mutta edes silloin tällöin.

Museon kesäkauden tapahtumakalenteri kannattaa rakentaa hyvissä ajoin. Yksittäisenkään tapahtuman sisällön suunnittelu ja järjestäminen ei voi olla esimerkiksi kesätyöntekijän vastuulla - kesän alussa se tulee usein liian myöhään.

Poimi tapahtumaideoita kohdasta Tapahtumat houkuttelevat uusia kohderyhmiä tai keksi jotain ihan omaa!

Myös tapahtumien suunnittelussa kannattaa hyödyntää kaikki mahdolliset yhteistyöverkostot. Yhteistyökumppanit tuovat myös tapahtumaan uutta sisältöä, jota vain oman väen kesken ei olisi keksittykään! Lue kuinka Juhanin Ahon museossa otettiin yhteistyökumppanit mukaan tapahtuman suunnitteluun.

Myös Jämsänkoskella on hyödynnetty loistavasti yhteistyötä yhdistysten ja yritysten kanssa. Lue Aarresaaren kotiseutumuseon ja muiden tahojen yhteisestä juhlavuodesta.


Tapahtumat tuovat paikkakuntalaiset museoon

Tapahtumat ovat hyvä keino saada paikkakuntalaiset vierailemaan museossa. Muuttumattomana pysyvää näyttelyä ei ehkä tulla uudestaan katsomaan, mutta uudet sisällöt ja tekeminen kiinnostavat.

Tapahtumien avulla voi saada myös uudet paikkakunnalle muuttaneet tutustumaan museoon. Iisalmessa järjestetään Museoviikolla uusille paikkakuntalaisille suunnattu museobussikierros. Järjestämässä ovat Ylä-Savon opaskerho ja kotiseutuyhdistys, Olvisäätiö sponsoroi kierroksen vanhalla linjuriautolla. Viiden euron pääsymaksulla pääsee kiertämään Iisalmen viisi museota: Panimomuseon, Postimerkkimuseon, Luontomuseon, Kotiseutumuseon ja Kirkkomuseon.


Tapahtumat houkuttelevat uusia kohderyhmiä

Tapahtumat houkuttelevat myös uusia kohderyhmiä, jotka eivät ole aiemmin kiinnostuneita museokäynneistä perusnäyttelyissä.

Alle on poimittu esimerkkejä erilaisista tapahtumaideoista, joita paikallismuseoissa on menestyksekkäästi kokeiltu:

  • Avoimet ovet
    Museon tapahtuma voi olla yksinkertaisesti avointen ovien päivä. Tarjolla voi lisäksi olla esimerkiksi opastus tai työnäytös.
    Pieni maksuton tarjous kesäpäivänä voi vetää yllättävän paljon väkeä, joka kiiinnostuu museosta ja vierailee myös uudelleen.
    Museo Eerolassa
    Tuuloksessa on järjestetty neljänä kesänä maksuttomia kahvihetkiä. Ne ovat tuoneet uusia museokävijöitä ja myös paikallisia asukkaita, jotka eivät ole museossa ennen käyneet.
     
  • Musiikki ja yhteislaulu
    Kuivaniemen kotiseutumuseon lauluiltoja on järjestetty jo kymmennen vuotta ja kävijöitä on edelleen runsaasti, ulkopaikkakuntia myöten. Sepänmäen käsityömuseolla Mäntsälässä on Sepän Soitto -kansanmusiikkitapahtuman konsertteja. Musiikki ja osallistuminen kiinnostavat!
     
  • Asiantuntijaluennot
    Keuruun kotiseutumuseossa
    kivinäyttelyn avaamisen yhteydessä järjestettiin tapahtuma, jossa oli geologian asiantuntijoita GTK:sta, Metsähallituksesta ja Keski-Suomen liitosta. Asiantuntijatieto kiinnostaa! Etsi teema, joka sopii omaan museoon: perinnekasvit, luonnonlääkintä, seudun historia...
     
  • Vuotuisjuhlat
    Monet museot hyödyntävät museon ohjelmassa ja tapahtumissa jo perinteisiä vuotuisjuhlia, kuten kekriä tai juhannusta. Vehkalahden kotiseutumuseossa vietettin vanhaa loppiaista ja huomattin, että vuotuisjuhlat kiinnostavat lapsia. Museo on järjestänyt myös eläinsuojelupyhimyksen päivänä koiraperinteestä kertovan tapahtuman. Myös uudemmat juhlapäivät voi ottaa hyötykäyttöön: Leineperin ruukkialueella oli Halloweenin aikaan pidetyssä Tuliruukki-tapahtumassa myös kurpitsalyhtypaja. Millainen on äitienpäivä, maailman maitopäivä, naisten viikko, maailman muuttolintujen päivä, kansainvälinen älä laihduta -päivä tai maailman vasenkätisten päivä paikallismuseossa?
     
  • Kiertävät tapahtumat
    Jos vuosittaisen tapahtuman järjestäminen on pienelle museolle liian suuri ponnistus, voi pyrkiä yhteistyöhön muiden kanssa niin, että teemallinen tapahtuma kiertää eri järjestäjien vastuulla. Esimerkiksi kirjailija Juhani Ahoa juhlistetaan vuorovuosin hänen synnynpaikkakunnallaan Iisalmessa Juhani Ahon museossa ja myöhemmällä asuinpaikkakunnallaan Tuusulanjärven rannalla Järvenpäässä Aholassa.
    Yksi esimerkki isosta kiertävästä tapahtumasta on Evakkovaellus, joka järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea. Vaelluksella elävöitetään ja muistellaan siirtokarjalaisten historiaa. Tapahtumapaikkoina toimineilla paikallismuseoilla (Degerby Igor -museo Inkoossa ja Kangasalan Karjalainen Kulttuurikeskus Äijälä) on hyviä kokemuksia tapahtuman järjestämisestä.
     
  • Villit ja viljellyt kasvit
    Hankasalmen kotiseutumuseon
    alueella pääsi kesällä 2015 kokeilemaan hortoilua! Innokas villivihannesharrastaja tarjoutui järjestämään villivihannesten keruun alkeiskurssin ja villivihanneskävelyn museon lähialueella ja tapahtuma keräsi runsaasti osallistujia.

    Tästä voi poimia oman museon toimintaan kaksi vinkkiä:
    1. Ota vastaan myös yksittäisten henkilöiden ideat ja tarjoa tilaa ihmisten omalle harrastuneisuudelle. Jokainen voi tuoda tai luoda museoon jotain pientä!
    2. Kasvit kiinnostavat: hortoilun lisäksi voi kokeilla luontokävelyä tai luontopolkua, kasvattaa museoon perinteisiä huonekasveja, hoitaa museopuutarhaa tai perustaa kokonaisen perinnekasvitahan. Perinnekasvitarhasta lue lisää osiosta Puutarhaturistit.
     
  • Näyttelynavajaiset
  • Tunnetut henkilöt
    Tohmajärvellä Nymanin koti- ja apteekkimuseoon järjestettiin Katri Helenan laulajanurasta kertova näyttely. Kunnan järjestämien pitäjänjuhlien, Potsipäivien ohjelmaan otettiin mukaan näyttelyn avajaiset ja museo sai runsaasti hyvää julkisuutta ja kehuja kävijöiltä. Museoalueen kävijämäärä lähes tuplaantui edellisvuosiin verrattuna. Esillepanossa ja näyttelyrakentamisessa (myös perusnäyttelyssä) on hyvä käyttää ammattiapua.

    Tästä voi poimia oman museon toimintaan kaksi vinkkiä:
    1. Kun museoon tulee uusi näyttely, kannattaa siitä ottaa suurin mahdollinen hyöty irti. Järjestä näyttelynavajaiset, jossa on näyttelyn teemaan liittyvää ohjelmaa!
    2. Onko seudulla on asunut joku tunnettu suomalainen? Pyydä häntä yhteistyöhön, tai järjestä edesmenneen henkilön historiasta kertova näyttely!
     
  • Iso viikonlopputapahtuma
    Minkiön Höyryfestivaali
    on Jokioisten museorautatieyhdistyksen isoin vuosittainen ponnistus, joka kokoaa museon alueelle 2500-4200 kävijää vuosittain. Höyrytekniikasta kiinnostuneiden lisäksi kävijöinä on runsaasti lapsiperheitä. Esillä on höyrylokomobiileja ja työnäytöksiä järjestetään esimerkiksi päreiden höyläämisestä, puun sirklauksesta ja tukkilaisperinteestä. Alueella on tori ja musiikkiesityksiä. Kävijät pääsevät resiina-ajelulle ja lapset viihtyvät pomppulinnassa, talutusratsastuksessa ja herkutellen ilmaisella hattaralla. Tämä on ainoa kerta vuodesta, kun museoalueelle on aluerahastus. Talkoolaisia on 130 kumpanakin tapahtumapäivänä ja Höyryfestivaalilla pidetään yllä koko museon taloutta.

    Muita vastaavia vuosttaisia jättitapahtumia ovat esimerkiksi
    - Kaikkien aikojen maatalousnäyttely Yli-Kirran talonpoikaismuseossa Punkalaitumella
    - 1700-luvun markkinat Isonkyrön kotiseutumuseon alueella


Tapahtumat tuovat museoon uusia vapaaehtoisia

Isonkyrön museossa järjestettävistä 1700-luvun markkinoista on tullut Suomen toiseksi suurin vanhan ajan käsityöläisten markkinatapahtuma, jossa vierailee vuosittain 20 000 kävijää. Ensimmäisillä markkinoilla vuonna 1994 myyjiä oli 30, tällä hetkellä myyntipaikkoja on käytössä 155, eikä alueelle mahtuisi enenpää. Järjestäjien mukaan tapahtuman kasvattaminen vaatii "sitkeää työtä ja oman linjan". Johanna Talso kannustaa olemaan määrätietoinen ja ajattelemaan isosti. Myös myyntipaikan varaavat panostavat, kun heiltä sitä vaaditaan. Raati valitsee myyjät, myytäville tuotteille on tarkat kriteerit, jokaisen pitää valmistaa itselleen maalaisrahvaan asu ja markkinoilla ei saa näkyä muovituoleja tai muovipusseja. Myyjät tekevät paljon työtä markkinoiden hyväksi ja silloin tapahtumakokonaisuus on selkeä, kokonainen elämys.

Isossakyrössä on nähtävissä hyvin se, kuinka uudenlaiset tapahtumat tuovat mukanaan uusia vapaaehtoisryhmiä. Kotiseutuyhdistys on perustanut markkinoiden järjestämistä varten oman alajaoston ja joka vuosi uusia ihmisiä tulee vapaaehtoiseksi tapahtumaan.

Vuonna 2014  Napuen taistelusta tuli kuluneeksi 300 vuotta ja yhdistys järjesti taistelun ennallistamisnäytöksen. Tapahtumaa oli tekemässä yli 100 vapaaehtoista ja näytöksessä oli 400 osallistujaa. Isossakyrössä lapset ja naiset olivat tavallista suuremmassa roolissa, kuin useissa muissa taistelunäytöksissä. Onnistuneen tapahtuman jälkeen sen tekemiseen osallistuneet naiset halusivat jatkaa toimintaa ja kotiseutuyhdistyksen kylkeen perustettiin Napuen mamsellit-ryhmä. Ryhmä sai Muuttuva Museo -apurahaa, jota käytetään museon elävöittämiseen. Mamsellit näkevät Isonkyrön historian pohjattomana kaivona, josta voi ammentaa tietoa ja tarinaa. Tulossa on monenlaista interaktiivista toimintaa, käsityöpäiviä museolla, rooliopastuksia, aikamatkoja ja tehtäväratoja.


Muiden järjestämät tapahtumat lähialueella

Aina tapahtumaa ei tarvitse edes järjestää itse, kun pystyy hyödyntämään muiden lähialueella järjestämät tapahtumat. Pihtiputaan museo on ollut parina kesänä auki lähialueella järjestettyjen kesämarkkinoiden aikaan ja tämä on tuonut lisäkävijöitä. Samaan tapaan Pohjois-Savossa laskettelukeskus Tahkon talvi- ja kesätapahtumat tuovat lisää käviijöitä myös Nilsiän museoon. Ylikiimingin museo on mukana paikkakunnan vuosittaisessa Tervastiima-perinneviikon ohjelmassa. Pielaveden suurin kesätapahtuma Muikkuvestivaalit kerää hyvin kävijöitä, ja niiden aikaan Pielaveden kotiseutumuseollakin on tavallista enemmän museovieraita.


Muiden järjestämät tapahtumat museoalueella

Suomen Melontamuseossa erämelonnan suomenmestaruuskilpailujen yhteydessä kilpailijat tuotiin tutustumaan museoon ja järjestettiin kierroksen jälkeen tietokilpailu. Kisojen yhteydessä museoon tutustui moni sellainen, joka ei aiemmin ollut siellä vieraillut.

Yksi hyvä keino on saada isomman tapahtumakokonaisuuden osa museolle. Osa Kemijärjven kaupungin tärkeimmistä tapahtumista pidetty Kemijärven kotiseutumuseolla. Jyväskylän Kesän avajaiskonsertti pidettiin Hankasalmen kotiseutumuseolla.

Museon tunnettuutta edistävät myös sen alueella järjestettävät tapahtumat, vaikka ne eivät suoraan liittyisi kulttuuriin tai matkailuun. Liperissä kunnanjohtaja piti Maaseutumuseo Tähkän näyttelyhallissa yrittäjäillan naisille ja he tulivat samalla tutustuneeksi museon uuteen näyttelyyn.


Valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuminen

Yksi vaihtoehto on lyöttäytyä valtakunnallisen tapahtuman kylkeen. Useilla paikallismuseoilla on hyviä kokemuksia valtakunnallisen Ravintolapäivän tapahtumien järjestämisestä. Esimerkiksi Iisalmessa Juhani Ahon museossa kauden avajaispäivä sattui Ravintolapäivän kanssa yhteen ja teematuotteet pop up kahvilassa ihastuttivat. Jokioisten museorautatiellä Ravintolapäivänä neuvostoaikaisessa ruokalavaunussa tarjoiltiin Breznevin ajan työläislounasta.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on toinen hyvä esimerkki valtakunnallisesta tapahtumasta, joka sopii hyvin paikallismuseotoimintaan. Tapahtuma kannustaa jokaista toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Suomessa syyskuun toinen viikonloppu on paikallisten tapahtumien keskittymä. Kotiseutuliitto kannustaa kaikkia paikallismuseoita järjestämään avointen ovien päiviä ja muita tapahtumia ja ilmoittamaan tapahtumansa kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenteriin.


Lastentapahtumat ja muut elävöittämisen mahdollisuudet lapsiperheille

Teemalliset lastentapahtumat tuovat lapsiperheet museoon. Samalla tavoin kuin muutkin tapahtumat, ne houkuttelevat sekä lähialueen väkeä, että matkailijoita. Myös Suomesta kiinnostuneissa ulkomaisissa matkailijoissa on erotettavissa oma selkeä kävijäsegmentti, aktiiviset perhematkailijat, joista voit lukea lisää täällä.

Kuokkalan Museoraitilla järjestetään teemapäiviä ja yhdeksi teemapäiväksi muiden joukossa valikoitui lasten teemapäivä. Siitä tuli yksi museon menestystarinoista ja suosion vuoksi tapahtumasta on tehty jokavuotinen. Lasten päivän ohjelmaan kuuluvat myös kotieläimet museoalueella.

Myös perhetapahtumien suunnittelussa kannattaa hyödyntää yhteistyökumppanien osaaminen. Lue esimerkki Juhanin Ahon museon lastentapahtuman kumppaniverkostosta.

Sepänmäen käsityömuseolla järjestettiin lasten keppihevostapahtuma. Keppihevostelu on uusi ilmiö tyttöjen liikunnassa. Suomen Keppihevosliitto ja erilaiset kepparitallit järjestävät pienIä ja suuriakin kisoja ja ne sopivat hyvin museomiljööseen. Keppihevostapahtumassa yhdistyvät käsityö (keppihevosen valmistus), lastentapahtuma, perinneleikit ja liikunta.

Lapsiperheiden suosikkikohteeksi Keski-Pohjanmaalla on muodostunut Toivosen talonpojanmuseo ja eläinpuisto. Pihapiiri on pullollaan vanhaa tavaraa, lapset halivat koiranpentuja ja isät ajeluttavat heitä pikkutraktoreilla. Täälläkin on nähtävissä, että myös lapset innostuvat historiasta, kun pääsevät itse touhuamaan. Kälviäläisen pihapiirin vilinästä voi napata vinkkejä myös videon välityksellä.

Sagalundin museo Kemiönsaarella on lapsille suunnatun museotoiminnan edelläkävijä. Museossa vierailevista ryhmistä puolet on päiväkoti- ja kouluryhmiä ja myös lapsiperheitä käy poikkeuksellisen paljon, mikä on määrätietoisen kehittämistyön tulosta. Museo tarjoaa mielellään inspiraatio- ja työpajapäivijä toisille museotoimijoille, jotka haluavat oppia lisää ja kehittää omia ideoita lastentoimintaan.

Sagalundin hittituotteet ovat:

  • Leikkiympäristöt ovat museopedagogisia tiloja, jossa esillä olevat tavarat eivät ole museoesineitä, vaan rekvisiittaa. Kaikkeen saa koskea ja kaikkea saa kokeilla!
     
  • Aikamatkalla siirrytään toisen aikaan: pukeudutaan valitun ajan vaatteisiin, valitaan uusi nimi ja eletään draaman keinoin sitä aikaa. Aikamatkalla lapset saa kokea, tuntea ja aistia, millaista siihen aikaan oli. Kun menneisyys tulee ihan lähelle, oppii historiaa aivan toisella tavalla kuin vaikkapa koululuokassa. Lapset innostuvat myös siitä, että oppivat samalla jotain konkreettista, kuten karstaamista, kehräämistä, tai perinnelelujen valmistusta. Lähtiessä mukana on muiston lisäksi jotain itse tehtyä.

Jos omalla museolla ei ole mahdollisuuksia kehittää lapsiperheille omaa toimintaa, kannattaa hyödyntää kaikki tarjotut mahdollisuudet. Itä-Uudenmaan alueen yhteisprojekti Museohiirten aikamatka on tuonut esimerkiksi Askolan kotiseutumuseoon lapsiperheitä, jotka ovat tutustuneet ensin kotona Museohiirten matkassa -lastenkirjaan.

Sisältöjen kohdentaminen lapsille tuo parhaimmillaan paikalle kolme sukupolvea. Isovanhemmat ottavat mukaansa lapsenlapset ja usein mukana kulkee myös välisukupolvi.

Lue tästä kohderyhmästä lisää sivulla Lapset ja nuoret perheineen.


Elävä museo

Erilaisia elävoittämisen mahdollisuuksia on tapahtumien ohella lukuisia. Elävästä museosta hyvää esimerkkiä antaa Sagalundin museon lastentoiminnan lisäksi esimerkiksi Koiramäen talo. Talonpoikaismuseo Yli-Kirran pihapiiri Punkalaitumella on toiminut innoituksena Mauri Kunnaksen lastenkirjojen miljöölle. Museota ei ole tuotteistettu vahvasti Koiramäki-elämyspuistoksi, vaan säilytetty aito, elävä talonpoikaiskulttuuri. Kunnostustalkoot ovat osaltaan elävöittämistä: pihapiirissa tapahtuu ja esimerkiksi pärekattojen kunnostusta on tehty kurssimuotoisesti. Kurssin jälkeen osa on jäänyt museon vapaaehtoisporukkaan ja auttaa säännöllisesti tarvittavissa kunnostustöissä. Lapsetkaan eivät kaipaa alueelle Koiramäki-hahmoja - heidän oma mielikuvituksensa riittää elävöittämään museokäynnin. Museosta saa lainata kierrokselle mukaan kuvakirjan ja tarinoita hyödynnetään opastuksissa. Kun lapsille näyttää Kunnaksen Tonttu-kirjan kuvia ja kertoo, että täällä tontut elävät edelleen, aikuiset eivät heitä vain näe, tulee joka kierroksen jälkeen joku innoissaan kertomaan tavanneensa matkalla sauna- tai metsätontun.

Yksi elävöittämisen tapa paikallismuseoissa ovat tietentkin työnäytökset, joihin perustuu myös Koiramäen talon suurin vuosittainen tapahtuma, Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely.

Elävä Eteläkarjalainen Museoympäristö -hankkeessa luotiin useita toimintamalleja, joilla voi elävöittää oman museon toimintaa. Tutustu toimintamalleihin täällä.

Elävöittämiseen kuuluu myös kaikki tarinallinen. Jos museo-oppaana on henkilö, joka ei osaa kertoa seudun ja museon tarinoita, voi ne kerätä haastattelemalla vaikka tarinalliseen näyttelyesitteeseen tai teksteihin. Museokäyntiä voi elävöittää myös mobiiliopastuksella, jossa kävijä pääsee lukemaan lisätietoja ja katsomaan kuvia ja videoita omalta mobiililaitteeltaan. Tutustu palveluun täällä: eMuseo.

Vierailu museokaupassa voi olla osa elämystä. Lue lisää: Kulttuurimatkailija museokaupassa.


Pelit museossa

Yksi elävöittämisen mahdollisuus ovat erilaiset pelit. Huonepakopelissä pieni ryhmä suljetaan teemahuoneeseen, josta se pyrkii pääsemään pois ratkaisemalla huoneesta löytyviä vinkkejä. Room escape -pelissä pelaajat kilpailevat aikaa vastaan, ratkovat tehtäviä ja keräävät johtolankoja paetakseen huoneesta ennen kuin aika loppuu. Tosielämän huonepakopelit ovat saaneet valtavan suosion ja Suomessakin niitä löytyy jo monista kaupungeista. Yli-Lauroselan talomuseo Ilmajoella on edelläkävijä: siellä toimii maailman ensimmäinen museoympäristössä toteutettu huonepakopeli. Way Out Pohojanmaan tarinat liittyvät tietenkin museorakennuksen ja Ilmajoen historiaan.

Historiaharrastajat, historiaelävöittäjät, larppaajat ja muut roolipelien harrastajat ovat myös potentiaalista kohderyhmää paikallismuseoille. Sepänmäen käsityömuseoon on suunniteltu roolipeli-ilta. Lue historiaharrastajista kohderyhmänä lisää täältä.


Rooliopastukset

Rooliopastuksessa museo-opas ottaa historiallisen henkilön hahmon ja esittelee museota hänen näkökulmastaan. Rooliopastukset sopivat paikallismuseoihin hyvin. Tarinallisuus ja draaman keinot tekevät museovierailusta elämyksen.

Suomen Jääkärimuseosta ja Kauhavan Puukko- ja tekstiilimuseosta kerrotaan, että rooliopastukset on otettu erittäin hyvin vastaan, erityisesti sen jälkeen kun niistä on uutisoitu paikallisissa lehdissä ja lehtien kesäliitteissä.

Katvalan kotiseutumuseoon on luotu tarinaperinteestä ammentava, matkailua hyödyttävä opastus. Roolihenkilöille tehtiin käsikirjoitus, ja he opastavat Nivalan konikapinaan, moniin herätysliikkeisiin ja järjestöihin, työtapoihin, maisemaan, kertovat nivalalaisista merkkihenkilöistä, kuten presidentti Kyösti Kalliosta ja myös tämän päivän Nivalasta. Voit tutustua opastukseen myös virtuaalisesti: Niva-Kaijan matkassa.

Langinkosken keisarillisen kalastusmajan museossa käytetään yrityksen tajoamia roolioppaita. Tutustu toimintamalliin ja roolioppaisiin täällä.

Virtain perinnekylän museoissa ryhmille järjestetään Perinne elää! -kierroksia, jossa roolihenkilöt johdattelevat ja viihdyttävät yleisöä. Ohjelmassa on kävelykierros museon pihapiirissä, lukukinkerit, sekä musiikkia. Perinnekylässä on tarjolla myös muita retkipaketteja ryhmille.

Vaikka varsinaista rooliopastusta ei museoon luotaisikaan, jo se, että opas (ja myös mahdollisen museokaupan tai -kahvilan myyjä) on teemaan sopivassa asussa, tuo oman lisänsä tunnelmaan ja vie museovierailua kokonaisen elämyksen suuntaan.

Sivun alkuun