Tornion kotiseutuseura Struven jalanjäljillä

Tornion kotiseutuseura ry teki kymmenennen kesäretkensä 30.8. – 1.9.2012. Retki suuntautui Torniosta Altaan ja sen pääteemoina olivat Tornionlaaksossa 1736–37 ja 1800-luvun puolivälissä suoritetut astemittaukset.

Retkelle osallistui 30 kotiseutunsa historiasta kiinnostunutta henkilöä. Retken johtajana toimi Tuula Saaritie ja huollosta vastasi Juha Sadinmaa. Oppaina toimivat Minna Heljala ja Henri Nordberg. Bussia kuljetti Kauko Mäkelä.

Torniosta lähdettäessä perehdyttiin ranskalaisen de Maupertusin 1736–37 suorittamaan meridiaaniasteen mittaukseen, jonka päätepisteinä olivat Tornion kirkko ja Pellon Kittisvaara. Tällä mittauksella ja päiväntasajalla suoritetulla vertailumittauksella todistettiin että maapallo on navoiltaan litisty pyörähdysellipsoidi. Vuosina 1816–1855 toteutettiin mittava 2820 kilometriä pitkä astemittaus, joka tunnetaan Struven ketjuna. Sen päätepisteinä olivat Staro-Nekrassowka Ukrainassa Mustanmeren rannalla sekä Hammefestin Fuglenäs. 

Struven ketju kulkee nykyisin kymmenen valtion alueella. Ketjusta noin 1000 km sijaitsee Suomen alueella. Suomen aloitteesta ketju hyväksyttiin vuonna 2005 UNESCON maailmanperintöluetteloon. Ketjun 265 pisteestä 34 on valittu maailmanperintökohteiksi ja näistä 10 sijaitsee Tornion ja Altan välillä.

Retkeläiset kapusivat Ruotsissa Pajalan Jupukalle ja Kaaresuvannon Tynnyrinlaelle sekä Norjassa Altan Lille-Reippaalle. Lille-Reipas oli haasteellisin, sillä kivikkoinen polku nousi noin 250 metriä kahden kilometrin matkalla, mutta suurin osa retkeläisistä otti haasteen vastaan. Kaikilta kolmelta huipulta avautuivat upeat näköalat. Bussimatkan aikana kuultiin asiaa meän kielestä, kveeneistä sekä kalliopiirroksista, joihin tutustuttiin Altan museon ulkoalueella. Kalliopiirrokset ovat myös osa yhteistä maailmanperintöämme.

Paluumatkalla kiersimme Pallastunturien vuorijonon, mutta tällä kertaa maisemat peittyivät tihkusateiseen sumuun. Pallaksen kupeessa sijaitsee Jerisjärvi, jonka kuuluisat kalamajat ovat tärkeä osa kansallista kulttuuriperintöämme. Väylän vartta laskeuduttaessa kuultiin tietoisku kulttuurimaiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteistä. Retkeämme suosi kohtuullinen sää.

Henri Nordberg