Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa

7.9.2012
Hurme, Eija (inventointitiedoista koonnut)
Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa
Vihdin rakennuskulttuurisäätiö
Vihti 2012
464 s.

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Vihtiä perinpohjin

Reilun tuuman paksuinen ja yli kaksi kiloa painava teos on vankka raportti Vihdin rakennuskannasta, jota on inventoitu parinkymmenen viime vuoden aikana lähes 1 000 kiinteistöä. Nyt käsillä (tai pöydällä) olevaan kirjaan ei ole saatu niitä kaikkia mukaan – todella riittävästi kuitenkin.

Inventointien kohteena ovat olleet pääasiallisesti 1950-lukua vanhemmat kiinteistöt, mutta joukossa on nuorempiakin, lähinnä julkisia rakennuksia.

Inventoinnin on suorittanut Vihdin museo, josta myös suurin osa valokuvista on peräisin. Mukana on myös yksityishenkilöiden ja Vihdin kameraseuran kuva-arkiston kuvia. Valokuvista osa on sen laatuisia, että olisi ollut ehkä syytä laittaa joku ennen julkaisemista ottamaan uudet kuvat.

Vihtiläisten kunniaksi on nostettava hattua, että tällainen teos ylimalkaan on tehty. Sen on kustantanut Vihdin rakennuskulttuurisäätiö, jonka perustivat vuonna 1988 Vihdin kunta, Vihdin seurakunta, Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiö ja Vihti-Seura. Mukana rahoituksessa olivat myös Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto ja Museovirasto.

Kiitos sivun viisi kartasta, joka esittää Vihdin maarekisterikylät. Lukemiseen kylläkin tarvitaan suurennuslasia.

Kylät taas on esitelty inventointiraporttiosassa aakkosjärjestyksessä eikä kylänumeroita valitettavasti ole viety viereiseen sivunumerotaulukkoon, mikä vaikeuttaa inventointikarttojen paikallistamista. Mutta kunkin kylän inventointikohteet taas on hienosti viety tekstien yhteyteen peruskartalle ja näin se, joka haluaa löytää kohteen maastossa ja osaa suunnistaa, sen kyllä löytää. Olisin sijoittanut kyläluetteloon myös kyseiset maarekisterinumerot.

Kylä saa tässä teoksessa Eija Hurmeen kirjoittamana tarkan määritelmänsä. Se on maakirjakylä, joka on vanhastaan yhteisöllinen, taloudellinen ja hallinnollinen alue. Alun perin kylä on ollut yhden tai useamman talon muodostama alue oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Näistä kantataloista on siten jakamisen tai halkomisen myötä syntynyt osataloja, sitten pientiloja, palstatiloja ja lohkotiloja.

Isojako tosin hajotti vanhan sarkajakoon perustuvan kyläjärjestyksen, ja kantataloja saatettiin siirtää kauaskin vanhoilta kylätonteiltaan. Tämä kysymys kylästä on syytä pitää mielessä, kun tämän päivän keskustelussa halutaan kyläksi nimetä jopa entiset kuntakeskukset. Mielelläni nimeäisinkin ne pitäjäkeskuksiksi.

Mielenkiintoinen on myös Kalevi Korsmanin artikkeli kylien syntymisestä ja Vihdin asutuksesta keskiajalta 1900-luvulle.

Kerrankin joku on jaksanut selkeästi määrittää, mitä ovat säterit, kartanot ja rusthollit – puhumattakaan rakuuna- ja sotilastorpista. Selitetään lampuodit, ruodut, torpparit, mäkitupalaiset ja muonamiehet, unohtamatta renkejä ja piikoja, syytinkiläisiä ja loisia. Näin kartoittuu vihtiläinen, suomalainen ja ruotsalainen yhteiskunta. Hänen tekstiään ovat myös vihtiläisen maisemahistorian kulttuuriset erityispiirteet ja katsaus Salpausselkään ja sen syntyyn.

Pentti Kurunmäki ja Rauno Pulkinen katsastavat vielä isojaon seurauksia kyläkentässä, liikenneolojen kehittymistä, kestikievareita ja rautatien tuloa sekä teollisuuden kehittymistä Vihdin alueella.

He tarkastelevat myös huvila-asutuksen syntykautta 1800-luvun lopulta, jälleenrakentamisen ajanjakson merkitystä siirtolaisten asuttamisineen. Kun kommentin saavat myös julkiset rakennukset, kirkot ja virkatalot, pappilat, kappelit koulut ja muut vastaavat sekä seurantalot päästäänkin vihdoin inventointiosaan. Sitä kuitenkin edeltää vielä anonyymi katsaus maaseudun rakennusperintöön ja vihtiläisyyksiin rakennuskulttuurissa. Otaksun tämän osion olevan Eija Hurmeen käsialaa. Nämä johdantoartikkelit ovat lyhyitä ja tiiviydessään selkeitä, vaikkakin tarkka toimittaja olisi ehkä poistanut turhat päällekkäisyydet.

Itse inventointiosassa on pyritty kunkin maarekisterikylän kohdalta kuvaamaan maisematyyppi ja antamaan tietoa asutushistoriasta ennen yksittäisten kiinteistöjen esittelyä.

Inventointi on osittain rosoista ja epätasaista, mutta kokonaisuudessaan antaa perusteellisen kuvan Vihdin rakennuskannasta, asutushistoriasta ja kulttuurimaisemasta.

Lassi Saressalo

Kirjaa voi tilata Vihdin museosta: p. (09) 4258 3185
museo @ vihti.fi

 

Takaisin ylös