Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen 81. vuosikirja

12.10.2012
Ilppo Aaltonen, Anne Kähkönen, Timo K.Nikkari, Stiina-Liisa Pirkkamaa, Markku Saviniemi, Asta Suominen
(toimituskunta)
Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen 81. vuosikirja
Forssa 2012

Takaisin Kirjaesittelyt 2012

Vuodesta 1924 ilmestyneen Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen tämänvuotinen vuosikirja noudattaa perinteistä linjaa, jossa kirja koostuu useasta aihepiiriltään erilaisesta artikkelista. Nyt tekstejä on seitsemän.
 
Jouko Aaltonen käsittelee Esko Aaltosen osuutta Kansatieteellisessä Filmissä.

Esko Aaltonen oli mm. Suomen Kotiseutuliiton perustamiseen vaikuttanut, ja pitkään pitkään  liiton puheenjohtajana toiminut, lounaishämäläinen kotiseutumies sekä myöhemmin Turun yliopiston sosiologian professori.

Elokuva-alaa hyvin tunteva Jouko Aaltonen valottaa Kansatieteellisen Filmin osuutta suomalaisessa elokuvakentässä. Esitellyksi tulevat yhtiön puuhamiehet ja sen lyhyt historia. Päähuomio on kiinnitetty Esko Aaltosen toiminnalliseen osuuteen niin primus motorina kuin elokuvien asiantuntijana. Esille tulee hänen sosiaalinen katsantokantansa.

Vuosien 1936–1941 välillä aktiivisesti toimineen kansatieteellisen Filmin toimintaa ei koskaan lakkautettu, vaan se hiipui pois. Sen jälkeen kansatieteellinen ja antropologinen elokuva on käytännössä kadonnut Suomesta.

Sota tuhosi paljon Kansatieteellisen Filmin aineistoa. Osa elokuvista on kadonnut, ja osasta on säilynyt vain huonolaatuisia kaitakopioita. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto on tehnyt arvokkaan työn pelastaessaan ja restauroidessaan jäljelle jääneet elokuvat. Pääosa niistä on julkaistu Suomen Kulttuurirahaston toimesta dvd-levyinä. Netissä filmeihin voi tutustua osoitteessa www.kansatieteellisetfilmit.fi.

Kristiina Huttunen kertoo Axel Wilhelm Wahrenin (1814–1885) mitaleiden paluusta Forssaan. Wahren oli Forssan tekstiiliteollisuuden perustaja ja maamme eturivin asiantuntija teollisuuden ja maatalouden aloilla.  Kyseessä on kaksi kunniamerkkiä ja seitsemän mitalia, jotka aikanaan myönnettiin Wahrenille hänen ansioistaan.

Wahrenin kuoltua mitalit jäivät hänen tyttärelleen Sidonia Stålströmille ja edelleen hänen jälkeläisilleen. He ovat nyt lahjoittaneet vuosikirjassa esitellyt, ”Forssan kruununjalokiviksikin” luonnehditut mitalit Forssan museolle.

Elina Virtasen artikkelin otsikko on "Pauketta ja Pusuja, Forssan tehtaalaisnaisten arkielämää 1900-1930-luvuilla muistelma-aineiston valossa". Artikkeli perustuu kirjoittajan Turun yliopistoon tekemään Pro gradu-tutkielmaan. Päälähteitä ovat 1979 järjestetyn kirjoituskilpailun muistelmat sekä Museoviraston vuonna 1980 tekemät haastattelut.

Artikkeli selvittää, miten työ tehtaassa ja tehdasympäristö vaikuttivat naisen arkielämään. Haastattelupohjasta johtuen esiin tulee jokapäiväisiä asioita, joita kirjallisista lähteistä ei ole saatavissa. Artikkeli valottaa yhden naisvaltaisen tehtaan ympärille kasvaneen yhdyskunnan naisten elämää.  

Pentti Kaunisto kirjoittaa Forssan ensimmäisen kunnallisen kansakoulun, Kuhalan koulun, vaiheista. Artikkeli laventuu kertomaan seutukunnan kansakoulujen synnystä sekä esittelee Kuhalan koulun arkea, opettajia, oppiaineita ja kerho- ym. toimintaa.

Ilppo Aaltonen puolestaan käy läpi Forssan 150-vuotiaan tehtaankoulun vaiheet. Vieläkin kaupungin koristuksena oleva koulutalo on arkkitehti G. Th. Chiewitzin käsialaa ja valmistui vuonna 1862. Tehtaan taloudellisten vaikeuksien takia opetus alkoi vasta 1867. Se oli maamme viimeisiä vuoro-opetukseen perustettuja kouluja, jota käytettiin myös kirkkona.

 Artikkeli käy läpi sekä koulurakennuksen että opetuksen vaiheita aina nykyaikaan saakka. Muutama vuosi sitten entisöity tehtaankoulun rakennus toimii nykyisin Wahren-opiston (kansalaisopiston) opiskelutilana ja erilaisten juhlien pitopaikkana.

Marketta Havola palauttaa mieliin Hämäläis-Osakunnan kotiseuturetket, aiheenaan Tammelaan vuonna 1928 suuntautunut retki. Osakunnan kotiseututoimintaan perehdyttävän katsauksen jälkeen siirrytään seuraamaan 16 osakuntalaisen, kaksi viikkoa kestänyttä, Tammelan retkeä ja sen antia.

Tutkimustöitä tehtiin pääasiassa Hykkilän ja Lunkaan kylissä, mutta jonkin verran myös muualla. Retken aikana Hykkilän Könnöllä meneillään ollut tervanpoltto tutkittiin ja valokuvattiin tarkkaan. Myös muu kansanelämä oli retkeläisten huomion kohteena. Työ oli niin perusteellista, että siitä kertyi nyt esiteltävänä olevan vuosikirjan vuosien 1928, 1929, 1930 ja 1934 julkaisuihin kaikkiaan 15 artikkelia.

Vuosikirjan pitkäaikainen avustaja, siihen jo vuosikymmeniä kirjoittanut, Timo Alanen käsittelee nyt Someron Långsjön maatalouskoulujen toimintaa.

Ensin selvitetään, miten maanviljelysneuvos Waldemar Sagulinin omistamasta Långsjön kartanosta tuli 1800-luvun lopulta 1900-luvun toiselle vuosikymmenelle saakka toiminut maatalouskoulu. Sen puitteissa toimi maanviljelyskoulu, puutarhakoulu ja karjanhoitajakoulu.

Näitten toimintaa selvittävien katsausten lopuksi Alanen on laatinut luettelot Långsjön maanviljelyskoulun oppilaista. Ne on saatu Someron seurakunnan rippikirjasta ja maataloushallituksen arkistossa olevista toimintakertomuksista. Vuosikirjassa olevissa luetteloissa on mainittu oppilaan nimi, henkilötiedot, pohjakoulutus ja oppilaan vaiheet koulussa.

Vuosikirjan lopussa on lounaishämäläisten kotiseututoimijoiden vuosikertomuksia. Kirjan toimituskuntaan kuuluvat Ilppo Aaltonen, Anne Kähkönen, Timo K. Nukari, Stiina-Liisa Pirkkamaa, Markku Saviniemi ja Asta Suominen.         

Lauri Pohjakallio

Kirjaa voi tilata Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja museoyhdistyksestä: p.(03) 435 998

Takaisin ylös